Like-a-Dog

Miksi koira ei syö?

Perjantai 15.3.2019 klo 17:36 - Heidi Edelman

Koiran ruokahaluttomuus on oire, jonka taustasyiden selvittäminen usein jää liian vähäiselle huomiolle. Huonosti syövä koira leimataan helposti nirsoksi, vaikka todellisuudessa lähes aina koiran huonolle ruokahalulle on terveydellinen syy, joka tulee selvittää ja hoitaa. Mistä koiran ruokahaluttomuus voi johtua ja mitä on tehtävissä?

dog_eating.jpg

Koiran syömättömyyteen tai heikkoon ruokahaluun voi olla useita eri taustatekijöitä, joista tässä listattuna vain muutamia:

  • hormonaaliset muutokset (valeraskaus, yliseksuaalisuus jne.)
  • stressi
  • ruoansulatuskanavan sairaudet, esim. gastriitti tai koliitti (ei läheskään aina diagnosoitu tai omistajan tiedossa!)
  • sisäelinsairaudet
  • hammas- ja ienongelmat
  • yksilölle epäsopiva ravinto ja sen aiheuttama limakalvoärsytys, kipu tai pahoinvointi (Hyvin yleinen syy! Kyseessä usein jokin ärsytystä aiheuttava tekijä, joka toiselle yksilölle voi sopia vallan mainiosti, esim. lihan sekaan jauhettu luuaines tai ruoan korkea rasvapitoisuus. Tästä syystä oireilevan koiran ruokavalio kannattaa aina tarkistuttaa ammattilaisella, sillä oireita ylläpitävät tekijät ovat usein sellaisia, joita ei itse tule lainkaan ajatelleeksi.)
  • emotionaalinen järkytys (laumanjäsenen poismeno, onnettomuus, säikähdys)

Hormonaaliset muutokset, gastriitti ja epäsopivan ravinnon aiheuttama ruoansulatuskanavan oireilu ovat näistä hyvin yleisiä syitä. Omistajan voi olla kuitenkin vaikea itse havaita pieniä vihjeitä siitä että kaikki ei ole ruoansulatuskanavassa kunnossa. Joskus omistajan silmään ainoa oire koiralla on ruokahaluttomuus, mutta tarkemmassa ammattilaisen tekemässä haastattelussa ja tutkimuksessa löytyy hyvinkin selkeät ja hoidettavat syyt ruokahaluttomuudelle.

Koirat ovat viisaita eläimiä, siinäkin mielessä viisaita, että kieltäytyvät osittain tai kokonaan syömästä epäsopivaa ravintoa, joka aiheuttaa niille tukalaa oloa tai jopa kipua. Vaikka koira olisi "aina" ollut huono syömään, toisin sanoen sen ruokahalu olisi ollut huono jo luovutusiästä lähtien, tai sitä ennenkin, ei se silti tarkoita ettei asialle olisi mitään tehtävissä. Oli ruokahaluttomuuden syy mikä tahansa, niin apua siihen useimmiten löytyy. 

Pelkällä ruokavaliolla ei tietenkään korjata hormonaalimuutoksia, hammasongelmia tai sisäelinsairauksia mutta tukihoitona oikeanlaisella ruokavaliolla on näissäkin aivan valtava vaikutus. Eläinnaturopaatilla on lisäksi käytössään mm. kasvilääkintä, homeopatia, aminohapot ja ravintolisät, joilla sitten saadaankin jo merkittävää parannusta aikaan. Yhteistyössä eläinlääkärin kanssa toimiessa tulokset ovat suoraan nähtävissä mm. verikoetuloksissa.

Mitä tehdä jos koira ei syö?

Olen itse paininut vuosia sitten oman koirani kohdalla paljonkin ruokahaluttomuuden kanssa ja tavannut lukuisia asiakkaita joiden koirat ovat olleet huonoja tai erittäin huonoja syömään. Tiedän paremmin kuin hyvin miten turhauttavaa voi pahimmillaan olla kun koira kieltäytyy syömästä. Varsinkin hormonaalimuutosten kyseessä ollessa ruokahaluttomuus voi olla niin voimakasta, etteivät edes parhaimmat herkut kelpaa. Tällöin ruokahalun kannalta ei tietenkään ole juurikaan merkitystä sillä, onko ruoka helposti sulavaa tai käytetäänkö ruoansulatuskanavaa hoitavia ravintolisiä. Mutta epäsäännöllinen ruokailurytmi ja mahdollisesti pitkätkin syömättömyyden kaudet altistavat ruoansulatuskanavan limakalvovaurioille, joiden ehkäisemiselle ja joista kuntoutumiselle edellä mainitut asiat ovat olennaisen tärkeitä. 

Pitkään jatkuvalla syömättömyydellä ja huonolla ruokahalulla on myös muita pitkäaikaisvaikutuksia, kuten esimerkiksi ravintoainepuutokset ja niiden aiheuttamat terveydelliset ongelmat. 

E-oppaastamme löydät kattavat ohjeet ruoansulatuskanavaa kuntouttavan ruokavalion suunnitteluun ja ruoansulatuskanavaa hoitavien ravintolisien käyttöön:

Narastaako.jpg

Lue oppaasta lisää täältä!

Vaikka koirasi söisi tällä hetkellä raakaravintoa ja haluaisit sen jatkossakin syövän sitä, siirrä se silti oppaassa ohjeistetun kuntoutusjakson ajaksi haudutetulle ruoalle, jotta ruoansulatuskanava saa toipua rauhassa. Huomioi myös, että toipuminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, johdonmukaisuutta ja pitäytymistä hoitosuunnitelmassa.

Jos oireet eivät helpota kohtuullisessa ajassa, varaa aika vastaanotollemme, jossa ongelmaa voidaan selvittää tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Mitä pidempään ongelma jatkuu hoitamattomana, sitä enemmän terveydellisiä vaikutuksia syömättömyydellä on, ja sitä kauemmin niistä kestää kuntoutua. 

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: ruokahaluton koira, nirso koira, koiran ruokahaluttomuus, koiran hormonaaliongelmat, koiran ruokinta, koiran ruoansulatuskanava, koira ei syö, koiran närästys, koira oksentaa, miksi koira ei syö

Punkkien levittämät taudit koiralla ja tutkitusti tehokkaat luonnolliset keinot niiden ehkäisyyn

Sunnuntai 11.6.2017 klo 21:18 - Heidi Edelman

Kevät ja kesä on monessa mielessä ihanaa aikaa. Luonto heräilee pikku hiljaa pitkän talven jälkeen eloon, linnut palaavat talvehtimasta ja säestävät aurinkoista kävelylenkkiä pesimäpuuhiensa lomassa. Talven ankea harmaus vaihtuu pikkuhiljaa elävään vihreyteen ja ihaniin tuoksuihin. Keväässä ja kesässä, kuten jokaisessa vuodenajassa on kuitenkin myös omat ikävät puolensa. Punkit, eli puutiaiset (Ixodes ricinus) aktivoituvat melko varhain keväällä, jo lämpötilan noustessa yli +5 asteen.

Vaikka tänä keväänä on ollut harvinaisen kylmää eikä kesäkään ole vielä oikein päässyt sen paremmin vauhtiin, on lämpöä kuitenkin riittänyt sen verran että nämä hämähäkkieläimiin kuuluvat verta imevät niveljalkaiset ovat ryömineet koloistaan etsimään itselleen sopivaa lämminveristä isäntäeläintä. Punkit eivät ole ainoastaan inhottavia vieraita, ne tuovat mukanaan myös varteenotettavia tautiriskejä.

punkki_koiralla2.png

Punkkien levittämät taudit

Jotta puutiainen voisi kehittyä seuraavalle asteelle, se tarvitsee toukka- ja nuoruusvaiheessa yhden veriaterian. Aikuinen naaras puolestaan tarvitsee riittävän veriaterian muniakseen. Myös urokset saattavat toisinaan imeä verta. Puutiaisen jokainen kehitysvaihe kestää vuoden ja koko elinkierto Suomen olosuhteissa ainakin kolme vuotta. Puutiainen ehtii näin ollen elämänsä aikana imeä verta ainakin kolme kertaa. Puutiaiset toimivat monien infektiotautien vektorina, eli välittäjäeläimenä. Verta imiessään ne saattavat saada isäntäeläimestä taudinaiheuttajina toimivia mikrobeja, jotka ne sitten välittävät uhrilleen seuraavan veriaterian yhteydessä. Taudinaiheuttajat voivat säilyä puutiaisen elimistössä vuodesta toiseen ja saattavat jopa siirtyä sukusolujen yhteydessä seuraavaan sukupolveen. Suomessa koiriin tarttuvista puutiaisen levittämistä taudeista Borrelioosi (Lymen tauti) on tunnetuin, mutta sen lisäksi puutiaiset levittävät myös mm. Puutiaisaivokuumetta (tick borne encephalitis, TBE, Kumlingen tauti) Anaplasmoosia (ent. Ehrlichioosi), Jänisruttoa (tularemia) ja Babesioosia (punatauti). 

Borrelioosi
Borrelioosin aiheuttaja on Borrelia burgdorferi -bakteeri. Puutiainen infektoituu toukkavaiheessa, jolloin se käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäiden, liskojen ja lintujen verta. Borreliabakteeri tarttuu ihmiseen tai eläimeen puutiaisen pureman välityksellä.

Koiralla Borrelioosi on usein oireiltaan lievempi kuin ihmisellä. Puremakohdan ympärille saattaa muodostua lievä punerrus, mutta ei kuitenkaan selkeää rengasihottumaa, kuten ihmisille. Puutiaisen pureman aiheuttama hetkellinen punerrus jää kuitenkin koiralla helposti huomaamatta karvapeitteen takia. Oireet saattavat alkaa pitkänkin ajan kuluttua tartunnasta ja helpottua tai kadota jopa kokonaan vaihtelevan pituisiksi ajoiksi.

Tavallisimpia borrelioosin oireita koirilla ovat niveltulehdukset ja niihin liittyvät ontumat (oireileva raaja saattaa vaihdella tai tulehdus voi oireilla useammassa raajassa samaan aikaan), ruokahaluttomuus, väsymys, kuumeilu, sydämen, munuaisten ja hermoston toimintahäiriöt, suurentuneet imusolmukkeet ja imusolmuketulehdukset. Borrelioosin taudinkulku on pitkä, eikä eläin tule immuuniksi taudin aiheuttajille, joten se voi myös saada uuden tartunnan.

Puutiaisaivokuume TBE
TBE-tapaukset koirilla ovat harvinaisia mutta mahdollisia. Taudinaiheuttaja on Flavivirus, jota esiintyy pikkujyrsijöissä. Virus saattaa siirtyä jyrsijästä puutiaisen syljen välityksellä seuraavaan uhriin, ihmiseen tai eläimeen, johon puutiainen kiinnittyy aterioimaan.

Koiralla TBE:n oireita ovat: väsymys, lihasheikkous, kuume, hermostoon ja lihaksistoon liittyvät oireet kuten tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt, lihaskrampit, vapina, halvausoireet ja käyttäytymisen muutokset.

Anaplasmoosi (ent. Ehrlichioosi)
Ehrlichioosi on termi, jota voidaan käyttää kuvaamaan useaa eri bakteeritautia, joista yhtenä Anaplasmoosi. Anaplasmoosia on koirilla kahden eri taudinaiheuttajan aiheuttamaa muotoa; Anaplasma phagocytophilum-bakteerin aiheuttama sairaus infektoi valkosoluja ja Anaplasma platys-bakteerin aiheuttama sairaus infektoi koiran verihiutaleita. A.phagocytophilum on Anaplasmoosin yleisin muoto ja sen oireita koiralla voivat olla suurentuneet imusolmukkeet, kalpeat limakalvot, ontuminen, nivelkivut, uupumus, ruokahaluttomuus, anemia, kuume, oksentelu, ripuli, yskä ja kouristukset. A.platys-bakteerin aiheuttama infektio vaikuttaa verisoluihin ja veren hyytymiseen, joten sen oireita voivat olla nenäverenvuoto, mustelmien muodostuminen, ongelmat veren hyytymisessä sekä punaiset läikät ikenissä ja vatsan alueella.

Tiettävästi koira ei voi välittää Anaplasma-bakteeria suoraan ihmiselle. Suomessa lähinnä tuontikoirilta on löydetty myös Ehrlichia canis, E. chaffeensis ja E. ewingii – bakteeritartuntoja. Myös tuontihevosilta löydetty E.equi -bakteeri voi toimia koiralla taudinaiheuttajana. Näiden bakteerien aiheuttamat tartunnat oireilevat samalla tavalla kuin Anaplasmoosi.

Jänisrutto (tularemia)
Jänisruton eli tularemian aiheuttaja on erittäin herkästi tarttuva Francisella tularensis -bakteeri, jolla on useita mahdollisia tartuntareittejä. Tularemia on zoonoosi, eli ihmisten ja eläinten välillä tarttuva tauti. Yleisimmin tautia tavataan jäniseläimillä, mutta sitä on tavattu maailmanlaajuisesti yli 200 eläinlajilla, sekä linnuilla että nisäkkäillä. Tavallisin tularemian tartuntatapa on verta imevän hyönteisen tai puutiaisen välityksellä. Muita tartuntatapoja ovat haavainfektiot suoraan sairaasta eläimestä, silmän sidekalvon välityksellä, hengitysteitse saastuneesta ympäristöstä tai suun kautta saastuneen veden tai sairaan eläimen lihan välityksellä.

Tularemian oireita koiralla ovat uupumus, äkillinen kuume, nestehukka, ruokahaluttomuus, imusolmukkeiden suurentuminen, aristus vatsan alueella, maksan tai pernan suurentuminen, valkoiset laikut tai haavaumat kielessä, kellastuneet silmän valkuaiset.

Koiran tai kissan ruokinnassa on huomioitava että raaka jäniksenliha ja sisäelimet muodostavat tartuntariskin, joten ne tulee kypsentää taudin ehkäisemiseksi! Koira tai kissa voi saada tartunnan myös metsästämästään eläimestä tai linnusta. Verta imeviltä hyönteisiltä suojautuminen on myös olennaisen tärkeää tartunnan välttämiseksi. 

Katso kuinka valmistat turvallisen hyönteis- ja punkkikarkotteen itse!

Babesioosi

Babesioosi on Babesia canis -alkueläimen aiheuttama verivälitteinen tauti, joka voi välittyä koiraan puutiaisen puremasta tai verikontaktista sairaan eläimen kanssa. Babesioosin inkubaatioaika on noin kaksi viikkoa ja oireet saattavat olla niin lieviä että tauti jää diagnosoimatta kuukausiksi tai jopa vuosiksi. Loinen infektoi ja tuhoaa punasolut, joissa se replikoituu, aiheuttaen hemolyyttisen anemian isäntäeläimelleen.

Babesioosin oireita koiralla ovat yleinen jaksamattomuus ja energian puute, ruokahaluttomuus, kalpeat ikenet, kuume, punasolujen hajoamisesta johtuva virtsan ja ulosteen värjääntyminen, vatsaontelon suurentuminen, keltaisuus ihossa, ikenissä tai silmissä ja painon putoaminen. 

Kuinka suojautua tartunnoilta?

Paras tapa suojautua näiltä ikäviltä taudeilta on luonnollisesti suojata lemmikki mahdollisimman hyvin niitä levittäviltä hyönteisiltä ja puutiaisilta. Mutta sepä ei olekaan aivan yksinkertaista eikä tietenkään sataprosenttisesti edes mahdollista. Mitään hysteriaa ei asiasta kannata itselleen kehittääkään, täytyy muistaa ettei jokainen puutiainen tai hyttynen suinkaan ole taudin välittäjä, eikä tartuntaa välttämättä joka kerralla tapahdu edes taudin välittäjänkään välityksellä. Mutta tartuntariskien minimoiminen on toki järkevää. Kevään tullen lähes jokainen koiran omistaja tuskailee samojen ajatusten parissa: mikä olisi turvallinen mutta tutkitusti tehokas tapa suojata koira puutiaisten puremilta ja hyönteisten pistoilta? 

Lue Punkki! -oppaamme ja nauti kesästä turvallisesti ilman punkkeja. Klikkaa kuvaa ja poimi omasi talteen!

Punkki.jpg

(Olen aiemmin kirjoittanut postauksen lääkkeellisten ja myös joidenkin luonnollisten punkkikarkotteiden vaaroista ja haittavaikutuksista. Voit lukea artikkelin täältä.)

Lähteet:

Evira, Borrelioosi. Haettu 9.5.2017 osoitteesta
http://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/borrelioosi/
Evira, Jänisrutto eli tularemia. Haettu 15.5.2017 osoitteesta
http://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/luonnonvaraiset-elaimet/janisrutto-eli-tularemia/
Koira-Kissaklinikka, Punkin levittämät taudit koiralla. Haettu 9.5.2017 osoitteesta
http://www.koirakissaklinikka.fi/koira-artikkelit/punkin-levittamat-taudit-koiralla
LymeDisease.org, Ehrlichia and Anaplasma. Haettu 13.5.2017 osoitteesta
http://www.lymedisease.org/lyme-basics/co-infections/ehrlichia-and-anaplasma/
PetMd, Anaplasmosis in dogs. Haettu 13.5.2017 osoitteesta
http://www.petmd.com/dog/parasites/anaplasmosis-dogs
PetMd, Bacterial Infection (Tularemia) in Dogs. Haettu 15.5.2017 osoitteesta
http://www.petmd.com/dog/conditions/infectious-parasitic/c_dg_tularemia
PetMd, Parasite Infection (Babesiosis) in Dogs. Haettu 16.5.2017 osoitteesta http://www.petmd.com/dog/conditions/infectious-parasitic/c_dg_babesiosis









Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: punkit, punkkien levittämät taudit, luonnolliset punkkikarkotteet, punkkikarkote, punkkien ehkäisy, punkki koiralla, punkin irrotus, punkin purema, borrelioosi

Uusivuosi: juhlaa vai kärsimystä?

Tiistai 20.12.2016 - Heidi Edelman

Uusivuosi lähestyy vääjäämättä. Meille monille ihmisille uusivuosi on iloista juhlan aikaa mutta valitettavan monet koirat kärsivät paukkuarkuudesta ja näille yksilöille kyseiset juhlallisuudet ilotulituksineen tuottavat lievimmillään kohtuutonta stressiä, pahimmillaan jopa toimintakyvyn lamaavaa pelkoa.

merry_xmas.jpeg


Ilotulitteitahan saa ampua uudenvuodenyönä klo. 18-02 välisenä aikana, mutta valitettavasti kyseistä aikarajoitusta ei aina noudateta ja tiheämmin asutuilla seuduilla tämä on todellinen ongelma paukkuarkuudesta kärsivän koiran kohdalla. Voimakkaasta pelosta kärsivän koiran kohdalla esimerkiksi koiran tarpeilleen vieminen ulos voi olla täysin mahdoton tehtävä. 
Onneksi kuitenkin jotain on sentään tehtävissä tämän asian hyväksi. Ohessa muutamia vinkkejä, joita kannattaa kokeilla mikäli koirasi kärsii paukkuarkuudesta. 
  • Huolehdithan jatkuvasti koirasi riittävästä kivennäisten saannista, sillä esim. magnesiumin puute aiheuttaa aistiyliherkkyyttä ts. vaikuttaa myös mm. ääni- ja valoherkkyyteen!
  • Kauranversouute on turvallinen ja lempeä keino tukea koiran autonomista hermostoa stressaavien tilanteiden aikana. Se lievittää sekä fyysisiä että psyykkisiä stressireaktioita, mm. stressiripulia ja pahoinvointia. Aloita annostelu hyvissä ajoin päivää, jopa kahta ennen stressaavaa tilannetta. Voit annostella uutetta 3 kertaa päivässä ruoan yhteydessä tai veteen sekoitettuna suoraan suuhun. Käytä mieluiten alkoholitonta uutetta, esim. Soria Natural Avena -uute. Kerta-annostus: 1 tippa/painokilo, kuitenkin max. 25 tippaa. Hetkellisesti voit tarvittaessa antaa yhden suuremman annoksen pahimpana paukkuaikana jos koirasi reagoi voimakkaasti. Anna kuitenkin max. 1,5 kertainen annos ja aloita ohjeen mukaisella annostuksella!
  • Bach Rescue Remedy-tipat tai suihke. Monissa euroopan maissa ambulansseissa ensiaputarkoituksessa käytetty uute. Ehkäisee shokkia ja tukee stressaavien tilanteiden aikana, tasapainottaa stressireaktioita. Voidaan käyttää myös yhdessä kauranversouutteen kanssa. Tippana annostellaan 4 kertaa päivässä 4 tippaa suoraan koiran suuhun. Suihkeena voidaan käyttää myös suihkuttamalla ilmaan huoneessa, jossa koira oleilee. Tarvittaessa voidaan hetkellisesti annostella jopa puolen tunnin välein mikäli koira reagoi voimakkaasti stressiin.
  • Eteerinen 100% laventeliöljy. Sekä fyysisesti että psyykkisesti tasapainottava, rauhoittava eteerinen öljy. Tiputa muutama tippa esim. matolle tilaan, jossa koira oleilee. Voit myös tiputtaa pari tippaa laimentamattomana kämmenelle ja sipaista esim. koiran korvalehtien kärkiin. Eteerinen öljy haihtuu melko nopeasti, joten sitä on hyvä lisätä muutaman tunnin välein. Älä kuitenkaan yliannostele!

dog_sleeping.jpg

Kaikkia yllämainittuja tuotteita löydät luontaistuotekaupoista.

Mikäli koirasi kärsii vakavasta paukepelosta, konsultoi tällöin eläinnaturopaattia tai eläinhomeopaattia, jotka voivat ohjeistaa tarvittaessa käyttämään myös vahvempia fytoterapeuttisia valmisteita tai homeopaattisia lääkkeitä. 
Maukasta joulua ja mahdollisimman stressitöntä sekä iloista uuttavuotta kaikille! 
 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kauranversouute, koira, laventeliöljy, paukepelko, paukkuarkuus, rescue remedy, uusivuosi

Närästääkö?

Keskiviikko 12.10.2016 klo 11:29 - Heidi Edelman

"Närästys" on monelle koiran omistajalle tuttu käsite ja diagnoosi. Liian tuttu. Sen sijaan närästyksen taustasyyt ja hoito eivät, sillä niistä on kovin vähän tietoa saatavilla. Minkälaisia oireita närästykseen koiralla liitetään, mistä oireilu voi johtua ja ennen kaikkea miten närästystä voidaan hoitaa? 

unspecified2.jpg

Närästykseen yleisesti liitetyt oireet koiralla voivat johtua useasta eri ruoansulatuskanavan toiminnallisesta häiriöstä, rakenteellisesta muutoksesta tai ruoansulatuselimistön sairaudesta. Taustasyyt tulisi aina selvittää parhaan hoitotuloksen saavuttamiseksi.

Yleisimpiä närästykseen liitettyjä oireita koiralla ovat:

  • oksentelu tyhjästä mahasta (keltaista sappinestettä, mahdollisesti lisäksi valkoista vaahtoa)
  • voimakas tarve syödä karkeaa heinää
  • maiskuttelu, nieleskely, röyhtäily
  • lisääntynyt syljen eritys pahoinvoinnin seurauksena
  • lisääntynyt huulten, raajojen, huonekalujen, mattojen, lajitovereiden tai ihmisten nuoleminen
  • keppien, maa-aineksen, käpyjen tai muun karhean ja epäsopivan materiaalin syöminen
  • ruokahaluttomuus
  • lisääntynyt juominen tai lumen syöminen
  • köyristynyt asento tai ns. ”leikkiinkutsu-asento” akuutin kivun seurauksena
  • voimakas kurina tai vinkuminen mahalaukun tai suoliston alueella
  • mahdollinen vatsan alueen aristus
  • levottomuus

Mitä närästys on?

Termillä ”närästys” yleisesti tarkoitetaan polttavaa tunnetta, joka aiheutuu happaman mahansisällön takaisinvirtauksesta ruokatorveen. Ruokatorven limakalvo ei kestä happamia mahanesteitä samalla tavoin kuin mahalaukun limakalvo, mistä seuraa ruokatorven limakalvon ärtyminen ja ns. närästyksen tunne. Koirilla esiintyy jonkin verran tällaista takaisinvirtausta ja tilasta käytetään nimitystä gastroesofageaalirefluksi. Kyseessä ei siis ole mahalaukun suolahapon liiallinen eritys eli liikahappoisuus, vaan toiminnallinen häiriö. Siksi hoitona yleisesti käytetyt suolahapposalpaajat ja mahansuojalääkkeet eivät ole oikea keino lähestyä tätä ongelmaa, vaikka ne oireita hetkeksi helpottavatkin. Pidemmässä käytössä ne tuovat mukanaan helposti ruoansulatus- ja imeytymisongelmia. Ruoansulatuskanavan limakalvoja voidaan suojata ja kuntouttaa luontaisilla, turvallisilla keinoilla vahingoittamatta elimistön omia ruoansulatusmekanismeja. 

Mikä avuksi?

Mitä sitten voit tehdä jos epäilet koirallasi närästystä? Tärkeimmät suuntaviivat tällä tavoin oireilevan koiran ruokinnassa ovat:

  • tasainen ruokailurytmi (pieniä aterioita 3-4 päivässä, ruokailuväli max. 10 tuntia)
  • vähärasvainen, helposti sulava ruoka (kuntoutusaikana vähintään 2 kuukauden ajan ruoka kevyesti kypsennettynä vaikka koira olisi normaalisti raakaruokinnalla!)
  • luuton, rustoton, sidekudokseton, laadukas valkuaisen lähde (=helppo sulavuus)
  • ruoansulatusta ja ruoansulatuskanavan toipumista tuetaan tarkoitukseen sopivilla ravintolisillä, kuten probiootit, ruoansulatusentsyymit, l-glutamiini, piihappogeeli, kauranversouute jne.
  • vähärasvaisuus (alle 10% rasvaa) huomioidaan aivan kaikessa mitä koira syö, myös makupaloissa

Kuntoutusjakson ruokavalio ja hoito-ohjelma kannattaa suunnitella yhdessä koiran ravitsemuksen ammattilaisen kanssa, jotta kaikki hoidon onnistumisen kannalta tarpeelliset osatekijät tulevat varmasti huomioiduksi ja saat oikeat annostusohjeet sekä tuotesuositukset ravintolisien suhteen ja vältyt turhalta tuskailulta ja hakuammunnalta. Yksikin, joskus hyvin pieni oireita ylläpitävä tekijä kokonaisuudessa voi vaarantaa toipumisen kokonaan tai pitkittää oireilua turhaan. Pika-avuksi vinkkejä lyhytaikaisen ruokavalion suunnitteluun saat täältä.

E-oppaastamme löydät kattavammat ohjeet ruokavalion suunnitteluun sekä kuntouttavien ravintolisien käyttöön:

Narastaako.jpg

Lue lisää oppaasta täältä!



Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koiran närästys, koiran oksentelu, koiran ruokahaluttomuus, ruoansulatuskanavan toiminnalliset häiriöt, gastroesofageaalirefluksi, oksentelu tyhjästä mahasta, närästys

Sosiaalinen media ja ravitsemukselliset vinkit

Keskiviikko 28.9.2016 klo 11:52 - Heidi Edelman

Törmään usein sosiaalisessa mediassa koirien terveydellisiin ongelmiin, jotka ovat selkeästi ravitsemuksellisia ja näin ollen olisivat myös suhteellisen helposti hoidettavissa. Näistä ehdottomasti yleisimpiä ovat "närästys", erilaiset iho-ongelmat ja hiivatulehdukset. Usein eläintä on ehditty käyttää eläinlääkärissä useita kertoja, jopa vuosien ajan, saamatta kuitenkaan mainittavaa apua kyseisiin ongelmiin. Rahaa on usein palanut satoja, jopa tuhansia euroja eläinlääkärin palkkioihin ja lääkkeisiin, puhumattakaan omaehtoisista tuotekokeiluista joihin on saatu vinkkejä erilaisilta keskustelupalstoilta. Miksi siis väitän että ongelmat olisivat helposti ja vieläpä suhteellisen edullisesti hoidettavissa? Miksi eläinlääkäri ei sitten ole hoitanut asiaa kuntoon? Miksi mikään ei tunnu auttavan?

dog_eating_something.jpg

Siltä se usein tuntuu kun tietoa yrittää etsiä ja suodattaa eri lähteistä, kuunnella eläinlääkäriä, ystäviä, tuttavia ja vieraita, joilla kaikilla mahdollisesti on kokemusta samoista ongelmista. Yksi on saanut avun yhdestä valmisteesta, toinen toisesta ja kolmas ei mistään. Koira on koko ajan kipeä ja mistään ei tunnu olevan apua, tilanne on turhauttava. "Olen kokeillut kaikkea, mikään ei auta" on hyvin yleisesti kuultu lause. Ymmärrän turhautumisen ja epäuskon siihen että ongelma olisi ravitsemuksellisesti vieläpä suhteellisen helposti hoidettavissa. Entäpä jos voisit saada pysyvän avun koirallesi? Kuinka paljon säästät rahaa ja aikaa jatkossa kun turhat eläinlääkärireissut, lääkkeet ja toimimattomat kokeilut jäävät väliin?

Lue täältä asiakaskokemuksia.

Miksi sitten eläinlääkäri ei näissä tapauksissa yleensä pysty auttamaan? Siksi, että kyseessä on ravitsemuksellinen ongelma ja Suomessa eläinlääkäri ei yleisesti ottaen ole koiran ravitsemuksen asiantuntija. Onneksi on niitäkin eläinlääkäreitä, jotka ovat ravitsemusta omaehtoisesti opiskelleet ja ymmärtävät sen merkityksen, mutta ikävä kyllä heitä on vielä harvassa. On ehdottomasti hyvä käyttää oireileva koira eläinlääkärin tutkittavana ja sulkea pois tietyt sairaudet ja ruoansulatuskanavan rakenteelliset ongelmat, parhaassa tapauksessa koiran ravitsemuksen asiantuntija ja eläinlääkäri toimivat yhteistyössä eläimen parhaaksi, sillä siihenhän pyritään. Ammattitaitoinen koiran ravitsemuksen asiantuntija toimii aina vastuullisesti ja ohjaa asiakkaan eläinlääkärin vastaanotolle mikäli tarve vaatii. Itse koen eläinlääkärin kanssa yhteistyössä toimimisen erittäin hedelmällisenä puolin ja toisin.

Näkemykseni mukaan ravitsemus on suurin yksittäinen eläimen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttava tekijä eikä sen merkitystä voi sivuuttaa tai vähätellä oikeastaan minkään ongelman yhteydessä, ei edes käyttäytymiseen liittyvien ongelmien yhteydessä. Jokainen eläin on yksilö, jokainen eläin on kokonaisuus, johon on perehdyttävä yksilötasolla. Oireita ylläpitävä tekijä saattaa löytyä ruoasta, makupaloista, ympäristötekijöistä, ravintolisistä tai niiden virheellisestä annostelusta, stressistä jne. Kaikki nämä tekijät pitää kartoittaa ennenkuin mitään ohjeistuksia voidaan turvallisesti antaa. Hoitosuunnitelmassa hyödynnetään eri osa-alueita: ruokavalio-ohjeistus, aminohappoterapia, antioksidanttiterapia, ravintolisät, homeopatia jne. 

Lue ravitsemusneuvonnasta lisää täällä.

Hyvin usein esimerkiksi omistaja sanoo koiran ruokinnan olevan varmasti täysin  kunnossa, eihän kukaan tarkoituksellisesti ruoki lemmikkiään väärin. Kuitenkin lähes aina, kun asiaan perehdytään tarkemmin, ruoasta löytyy jokin oireita ylläpitävä tekijä. Niin kauan kuin ravinnossa tai kokonaisyhtälössä on jokin oireita ylläpitävä tekijä, ei mikään yksittäinen valmiste tai vinkki tuo lopullista helpotusta oireisiin.

 

*edited 3.10.2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koiran närästys, hiivatulehdus koiralla, koiran iho-ongelmat, antioksidanttiterapia koira, aminohappoterapia koira, ruokavalio-ohjeistus koira

Mitä rasvahappoja koiralle?

Keskiviikko 14.9.2016 klo 12:09 - Heidi Edelman

Ravintoon sisältyvillä rasvahapoilla ja niiden laadulla on merkittävä rooli eläimen terveyttä ja hyvinvointia ajatellen. Eläimet pystyvät valmistamaan ja muuntamaan tietyistä esiasteista useita elimistön toiminnan kannalta tärkeitä rasvahappoja, mutta eivät kaikkia. Niitä rasvahappoja, joita ei pystytä valmistamaan tai muuntamaan esiasteista, kutsutaan välttämättömiksi rasvahapoiksi.

bulldog-1047518_960_720.jpg

Välttämättömiä rasvahappoja on saatava ravinnosta riittävästi ja myös riittävän laadukkaana. Se, mikä kullekin eläinlajille ja yksilölle on terveyden kannalta välttämätön rasvahappo, vaihtelee jonkin verran lajien ja myös yksilöiden kesken. Yksilöiden kesken siksi, että tietyissä sairaustiloissa (mm. atopia, suolistosairaudet, diabetes, kilpirauhasen vajaatoiminta) rasvahappojen muuntomekanismi ei toimi tai niiden imeytyminen ja hyödyntäminen on häiriintynyt. Yleisesti ottaen puhuttaessa välttämättömistä rasvahapoista, tarkoitetaan kuitenkin omega-6 ja omega-3 rasvahappoja.

Omega-3 rasvahappoja ovat:

  • alfalinoleenihappo (ALA)
  • eikosapentaeenihappo (EPA)
  • dokosaheksaeenihappo (DHA)

Omega-6 rasvahappoja ovat:

  • linoleenihappo (LA)
  • gammalinoleenihappo (GLA)
  • dihomogammalinoleenihappo (DGLA)
  • arakidonihappo (AA)

Rasvahapot vaikuttavat mm.:

  • aivojen kehittymiseen ja toimintaan
  • silmien toimintaan
  • immuniteettiin
  • solujen toimintaan
  • veren hyytymiseen ja verenpaineeseen
  • tulehdus- ja allergiareaktioiden hillitsemiseen
  • hapenottokykyyn
  • energiantuotantoon
  • suoliston limakalvojen toimintaan
  • veren rasva-arvoihin
  • ihon ja turkin terveyteen
  • nivelterveyteen
  • hiivan liikakasvun hillitsemiseen
  • hormonitoimintaan

Yleensä koirat saavat ravinnostaan riittävästi tai suhteellisesti liikaa omega-6 rasvahappoja. Tämänhetkisen tietämyksen valossa omega-6:n ja omega-3:n optimaalinen suhde ravinnossa on välillä 10:1 ja 5:1, eli omega-6:ta on hieman enemmän. Optimaalista rasvahappojen suhdetta tutkitaan ahkerasti ja aiheesta käydään jatkuvasti keskustelua, joten uutta tietoa tulee kaiken aikaa. Mutta kuten sanottu, omega-6 rasvahappoja koira saa ravinnostaan suhteellisen paljon eikä niitä yleensä ole tarpeen erikseen lisätä terveen koiran ruokavalioon esimerkiksi kasviöljyjen muodossa. Päinvastoin, liiallisella kasviöljyjen annostelulla saadaan rasvahappotasapaino hyvin helposti pieleen, mikä puolestaan mm. nostaa elimistön tulehdusalttiutta sekä altistaa tietyille sairauksille. Niissä tapauksissa kun omega-6 rasvahappojen annostelu terapeuttisesti on tarpeen (esim. atopia), on huolehdittava siitä että käytetään ehdottoman laadukkaita rasvahappovalmisteita ja samanaikaisesti annostellaan myös riittäviä määriä omega-3 rasvahappoja, jolloin rasvahappotasapaino saadaan säilytettyä terveyden kannalta hyvänä. Omega-3 rasvahappoja siis koiran ruokavalioon kannattaa lisätä. Ei ole kuitenkaan yhdentekevää minkälaisia valmisteita käytetään, sillä huonolaatuisilla rasvahappovalmisteilla saadaan aikaan enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Markkinoilla on paljon vaihtelevan laatuisia rasvahappovalmisteita ja välillä tuntuu siltä että laadukkaan valmisteen valinta tästä viidakosta käy kokopäivätyöstä. Pyrin aina löytämään mahdollisimman luonnollisen, käsittelemättömän, maustamattoman ja lisäaineettoman tuotteen, jonka kaiken lisäksi pitäisi täyttää laatukriteerit. Ei ihan helppo homma, mutta jokin aika sitten törmäsin lupaavalta vaikuttavaan, hinta-laatusuhteeltaan toimivan oloiseen tuotteeseen. Tuote piti tietenkin saada kokeiluun, sillä en koskaan suosittele tuotteita, joista ei ole omakohtaista kokemusta tai vaihtoehtoisesti laajaa kollegoiden ja asiakkaiden käyttökokemuksiin perustuvaa suositusta. Kyseessä on BioCaren lohiöljy, joka kulkee tuotenimellä Koiralle Omega-3 Lohiöljy 100 %

lohioljy_biocare.png

Kyseessä on puhdas lohiöljy, joka valmistetaan Norjan syvissä vuonoissa luonnonmukaisessa kasvuympäristössä viljellystä lohesta kestävän kehityksen periaatteilla (Friends of the Sea-sertifioitu). Tuotteeseen ei ole lisätty mitään säilöntä- tai makuaineita ja sen puhtaus raskasmetalleista on taattu GOED-standardin mukaisesti. Tuote on myös ekologinen, sillä se valmistetaan lohen leikkauksessa syntyvistä sivutuotteista, jolloin kaikki raaka-aineet saadaan hyötykäyttöön. Olettaisin tämän olevan yksi syy siihen että tuotteen hinta pystytään pitämään kilpailukykyisenä. BioCaren lohiöljyt valmistetaan patentoidulla entsymaattisella uutemenetelmällä ja valmistusmenetelmä sekä ihmisille että eläimille tarkoitetuissa lohiöljyissä on sama. Lohiöljy sisältää luonnostaan myös merkittävän määrän astaksantiinia, jolla on vahvoja antioksidanttisia ominaisuuksia. Rasvahappovalmisteita käytettäessä kannattaakin varmistua siitä että samanaikaisesti käytetään myös antioksidantteja kuten esimerkiksi e-vitamiini tai astaksantiini, jotka ehkäisevät tehokkaasti oksidatiivista stressiä ja rasvojen hapettumista.

Älä annostele terveelle koiralle rasvahappovalmisteita päivittäin, vaan mieluummin joka toinen päivä, jolloin elimistö käyttää ne tehokkaammin hyväkseen. Oireilevilla koirilla poikkeuksena terapeuttiset annostukset ammattilaisen suositusten mukaan. Panosta siis laatuun ja annostele kohtuudella, liikasaanti on tässä tapauksessa terveyden kannalta yhtä haitallista kuin puute!




Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: rasvahappovalmiste koiralle, lohiöljy, astaksantiini, atopia, antioksidantit, hiivan liikakasvu koira, iho-oireet koira, ihon ja turkin terveys

Bach-kukkauutteista apua kilpailu- tai näyttelyjännitykseen

Keskiviikko 3.8.2016 klo 9:39 - Heidi Edelman

Oletko jo tutustunut Bach-kukkauutteisiin? Ne ovat tehokkaita mutta turvallisia ja hellävaraisia käyttää myös eläimen itsehoidossa. Nappaa tästä artikkelista vinkit eläimen kilpailu- tai näyttelyjännityksen karistamiseen!

agility2.jpg

Kilpailu- tai näyttelyjännityksestä puhuttaessa usein tarkoitetaan koiran ohjaajan tunnetiloja ja niiden hallintaa. Mutta myös eläin voi jännittää esiintymistä tai kilpailusuoritusta jopa siinä määrin että sen suoritus kärsii merkittävästi. Eläimen jännitys saattaa esiintyä esim. suoritusta edeltävänä tai suorituksen jälkeisenä ripulina, alisuorittamisena, jähmettymisenä, ongelmina kontaktissa jne.

Jos eläimellä esiintyy jännityksestä johtuvaa ripulia, kauranversouute on lempeä keino tukea eläimen autonomista hermostoa. Se lievittää erilaisia stressiperäisiä maha- ja suolistohäiriöiden oireita sekä pahoinvointia. Voit annostella uutetta 3 kertaa päivässä ruoan yhteydessä tai veteen sekoitettuna suoraan suuhun. Käytä mieluiten alkoholitonta uutetta, esim. Soria Natural Avena Sativa-uute. Kerta-annostus eläimellä: 1 tippa/painokilo, max. kuitenkin 25 tippaa. Aloita annostelu jo suoritusta edeltävänä päivänä.

Bach-kukkauutteista löytyy tehokaksikko kilpailu- ja näyttelyjännityksen päihittämiseen:

2_BACH_FB.jpg

Elm saattaa auttaa eläimiä, jotka kärsivät esiintymiskammosta esimerkiksi näyttelyissä tai testeissä. Nämä eläimet voivat muuten olla hyvin itsevarmoja mutta joutuvat paniikin valtaan juuri kun ovat saapumassa esiintymisalueelle. Uutteesta voi olla hyötyä myös tilanteessa jossa emo hylkää ylisuuren pentueensa koska ei pysty vastaamaan sen tarpeisiin. Ajoittain myös normaalisti rauhalliset ja itsevarmat opaskoirat saattavat tarvita Elm-uutetta tilanteissa joissa ne tuntuvat menettävän itseluottamuksensa ja niille asetettu vastuu alkaa tuntumaan taakalta.

Rescue Remedy on erittäin hyödyllinen ennaltaehkäisevänä, tukevana valmisteena ennen jännittävää tai stressaavaa tilannetta. Rescue Remedyä kannattaa muutenkin kuljettaa mukana etenkin kilpailutilanteissa, sillä se on hyödyllinen erilaisissa tapaturmissa, onnettomuuksissa ja voimakkaissa kiputiloissa shokkia ehkäisevän ja hoitavan vaikutuksensa ansiosta. Rauhoittaa nopeasti myös kipuaan dramaattisesti kiljuvan, säikähtäneen eläimen.

Jos haluat oppia lisää Bach-kukkauutteista ja niiden mahdollisuuksista eläinten hoidossa, tule mukaan 5.9.2016 alkavalle etäkurssillemme. Tarkemmat tiedot kurssista sekä ilmoittautuminen: http://www.pethealth.fi/8

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kilpailujännitys, näyttelyjännitys, jännitysripuli, stressiperäinen ripuli, bach-kukkauutteet, rescue remedy, elm, esiintymiskammo, opaskoirat, kauranversouute

5 vitamiinia jotka vaikuttavat suun terveyteen

Torstai 7.7.2016 klo 19:35 - Heidi Edelman

Viime viikon artikkelissa käsittelimme luonnollisia keinoja tukea lemmikin suun terveyttä. Suun terveys on riippuvainen monista tekijöistä mutta tiedätkö mitkä vitamiinit ovat olennaisia suun terveyden ylläpidossa ja miten turvaat niiden saannin koiran ruokavaliossa?
kuono.jpg

A-vitamiini

A-vitamiinia saadaan ravinnosta kahdessa eri muodossa, kasvikunnan tuotteista karotenoideina ja eläinperäisistä tuotteista sekä karotenoideina että retinoideina. Näistä molemmista muodostuu elimistössä retinolia, eli A-vitamiinia. Suun terveyttä ajatellen A-vitamiini vaikuttaa mm. limakalvojen terveyteen, luuston (eli myös hammasluun) muodostukseen ja immuunivasteeseen. Karotenoideilla on elimistössä myös antioksidanttivaikutus.
Merkittävimmät lähteet koiran ravinnossa: maksa, ankerias, kananmuna, kalanmaksaöljy, karotenoideja sisältävät värikkäät ja tummanvihreät kasvikset (pinaatti, nokkonen, porkkana, paprikat, ruusunmarja, persilja, lehtikaali jne.)

D-vitamiini

D-vitamiinia esiintyy ravinnossa eläinperäisenä kolekalsiferolina (D3) ja kasvikunnan ergokalsiferolina (D2). Elimistössä D-vitamiini on toiminnallisesti enemmänkin hormoni, kuin vitamiini ja sen tehtäviin kuuluu mm. huolehtia kalsium- ja fosfaattitasapainosta yhdessä lisäkilpirauhashormonin ja kalsitoniinin kanssa. D3-vitamiinin aktiivinen muoto, kalsitrioli osallistuu luun mineralisaatioon ja edistää kalsiumin sitoutumista luustoon. D-vitamiinilla on myös havaittu olevan immunologisia vaikutuksia. Suun terveyttä ajatellen koirien kohdalla D-vitamiinin tärkeimmät vaikutukset kohdistuvat lähinnä kivennäisaineenvaihduntaan sekä ienten ja hampaiden terveyteen.

D-vitamiinin luonnollisia lähteitä koiran ravinnossa ovat mm. rasvainen kala (esim. silakka, lohi, muikku, lahna), kalanmaksaöljy ja kananmunat.

B-vitamiinit

B-vitamiinien ryhmään kuuluu yhteensä kahdeksan eri vitamiinia, joilla on lukuisia erillisiä tehtäviä elimistössä mutta myös yhteisiä ja synergisiä vaikutuksia. B-vitamiineja onkin yleisesti ottaen järkevää käsitellä ja myös annostella kokonaisuutena. Suun terveyteen liittyen tärkeimpänä vaikutusalueena B-vitamiinien kohdalla voidaan nostaa esiin hammasluun ja limakalvojen terveys.

Koiran ruokavaliossa B-vitamiinien hyviä lähteitä ovat: kananmuna, maksa, munuainen, lihat, kalat, viljat, nokkonen, merilevä, tummanvihreät kasvikset ja porkkana. Kuuriluontoisesti hyvänä B-vitamiinilisänä voidaan käyttää esimerkiksi oluthiivahiutaleita.

C-vitamiini

C-vitamiinilla on terveyden kannalta monia kiehtovia ominaisuuksia. Se toimii elimistössä antioksidanttina, osallistuu useisiin eri entsyymisysteemeihin ja rasva-aineenvaihduntaan, suojaa raskasmetalleilta, edistää raudan imeytymistä, poistaa elimistöstä haitallisia yhdisteitä, vahvistaa vastustuskykyä jne. Terveen koiran elimistö pystyy tuottamaan noin 40mg C-vitamiinia/painokilo vuorokaudessa. Joissain tapauksissa on kuitenkin koirankin kohdalla perusteltua käyttää C-vitamiinilisää, esimerkiksi erilaisten sairaustilojen tukihoidossa. C-vitamiini on tärkeä tekijä kollageenin muodostuksessa ja riittävä kollageenin tuotanto on olennaista sidekudoksen, luuston, nivelten, hampaiden, ikenien ja verisuonten seinämän terveyden kannalta. Tulehdusten aikana C-vitamiinin tarve kohoaa.
Hyviä C-vitamiinin lähteitä koiran ruokavaliossa ovat: marjat, paprika, vihreät lehtivihannekset, nokkonen ja parsakaali.

K-vitamiini

K-vitamiini säätelee elimistössä kalsiumia sitovien proteiinien muodostusta. Kalsiumia sitovia proteiineja on mm. veressä, luustossa ja hampaissa. Ilman riittävää K-vitamiinin saantia veren hyytyminen ja luuston tiheys heikkenee. Riittävä K-vitamiinin saanti on tärkeää myös veren hyytymisen kannalta. Ravinnossa K-vitamiinia on kasvikunnan raaka-aineissa fyllokinonina (K1) ja eläinkunnan raaka-aineissa menakinonina (K2). Suolistobakteerit tuottavat jonkin verran menakinoneja mutta niistä imeytyy hyvin pieni osa. Lisäksi antibiootit, suolistosairaudet ja rasvan imeytymishäiriöt vähentävät hyödynnettävän K2-vitamiinin määrää.
K-vitamiinin lähteitä koiran ravinnossa ovat: maksa, juusto, lehtikaali, pinaatti, ruusukaali, nokkonen, persilja ja merilevä.
Seuraavassa artikkelissa lisää suun terveyteen vaikuttavia ravintoaineita!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: A-vitamiini, D-vitamiini, B-vitamiini, C-vitamiini, K-vitamiini, ienten terveys, hampaiden terveys, koiran ravinto, kollageenin tuotanto, vitamiinit

Tunnistatko koiraa uhkaavan lämpöhalvauksen oireet?

Torstai 23.6.2016 klo 12:16 - Heidi Edelman

Kesällä on ihanaa nauttia auringosta ja lämmöstä, syödä jäätelöä, käydä uimassa, lenkkeillä ja liikkua paljon kun virtaa riittää ehkä enemmän kuin talvella. Myös nelijalkainen paras ystävä kulkee usein reissussa mukana. Helteiset päivät altistavat kuitenkin koiran helpommin lämpöhalvaukselle. Osaatko sinä tunnistaa koiraa uhkaavan lämpöhalvauksen merkit ajoissa ja toimia oikein tilanteessa jossa koiran ruumiinlämpö on noussut liian korkealle?

labrador-retriver-1354348.jpg

Koira on alttiimpi lämpöhalvaukselle kuin ihminen, sillä se ei kykene viilentämään itseään yhtä tehokkaasti. Koiralla on hikirauhasia ainoastaan kirsussa ja anturoissa, joten hikoilu ei ole merkittävässä roolissa lämmönsäätelyn suhteen. Koira viilentää itseään pääsääntöisesti läähättämällä. Kaikissa tilanteissa läähättäminen ei kuitenkaan riitä poistamaan riittävästi lämpöä ja tällöin lämpöhalvaus uhkaa.

Lämpöhalvauksen oireet:

  • nopea, äänekäs ja voimakas läähätys
  • levottumuus, uupumus, poissaolevuus
  • kuolaus, oksentelu, ripulointi
  • heikentynyt motoriikka
  • raajojen pettäminen
  • tajunnan tason lasku
  • suun limakalvot kirkkaan punaiset
  • shokki, tajuttomuus

Lämpöhalvauksen ensiapu:

  • Vie koira viileään paikkaan.
  • Viilennä koiraa viileällä vedellä suihkussa, kahluuttamalla vedessä tai kastelemalla koira mieluummin kokonaan tai vähintään vatsan ja kaulan alue sekä takaraajojen sisäpinnat. Älä käytä jääkylmää vettä! Viilennykseen voi käyttää myös märkiä pyyhkeitä jotka kääritään koiran ympärille tai pyyhkeeseen käärittyjä kylmäpakkauksia.
  • Jos koira on tajuissaan ja pystyy juomaan, anna sille viileää vettä juotavaksi.
  • Bach Rescue Remedy on oivallinen apu shokin ehkäisyyn ja koiran toipumisen tukemiseen. Annostele tarvittaessa 15-30 minuutin välein.
  • Seuraa koiran ruumiinlämpöä kuumemittarilla viilennyksen aikana ja lopeta viilennys kun ruumiinlämpö on laskenut 39 celsius asteeseen.
  • Toimita lämpöhalvauksen oireista kärsinyt koira ensiavun jälkeen eläinlääkärin tarkistettavaksi.

Ehkäise lämpöhalvaus:

  • Huolehdi siitä että koiralla on aina mahdollisuus vetäytyä viileään ja varjoiseen paikkaan helteellä. Älä kuitenkaan luota siihen että koira osaa aina tarvittaessa tehdä sen itse, vaan ohjaa lemmikki tarvittaessa riittävän ajoissa ja usein varjoon.
  • Huolehdi matkustuksen aikana siitä että koiran matkustustila on riittävän viileä, se on suojassa suoralta auringonpaisteelta ja taukoja on riittävän usein. Älä koskaan jätä koiraa seisovaan autoon lämpimällä säällä vaikka olisit vain hetken pois. Jos auto on sinulle tukalan kuuma, koiralle se on vielä tukalampi!
  • Huolehdi siitä että koiralla on aina riittävästi viileää juomavettä saatavilla.
  • Vältä pitkiä, raskaita lenkkejä ja treenaamista kuumalla säällä. Tarvittaessa koiran voi suihkuttaa viileällä vedellä ennen ja jälkeen ulkoilun tai käyttää muuta viilennystä ulkoilun aikana, esim. kevyt, märkä vaate. Pidemmät lenkit on syytä tehdä aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jolloin on viileämpää.

Erityisesti alttiita lämpöhalvaukselle ovat rodut, joille hengitys on rakenteellisesti hankalaa (lyhytkuonoiset rodut). Pennut ja vanhat tai sydänongelmaiset koirat ovat myös alttiimpia lämmön vaikutukselle kuin terveet, aikuiset koirat.

Turvallista, lämmintä kesää kaikille!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: lämpöhalvaus, rescue remedy, lyhytkuonoiset rodut, shokki, koiran viilennys

Miten stressi vaikuttaa koiraan ja sen suorituksiin?

Torstai 28.4.2016 klo 15:44 - Heidi Edelman

Koiran, niinkuin ihmisenkin, stressi on aina yksilöllinen kokemus, reaktio ympäristön vaikutukseen. Niinpä myös stressinsietokyvyssä on suuriakin yksilöllisiä eroja. Toiset yksilöt kestävät niihin kohdistuvaa painetta huomattavan määrän, kun taas toisilla yksilöillä jo pienikin poikkeama rutiineista saa helposti pois raiteiltaan.

terrier.jpg

Mitkä asiat sitten aiheuttavat koiralle stressiä?

  • nälkä, jano, aliravitsemus, sopimaton ravinto (huom! vaikka koira ruokitaan päivittäin, se voi silti olla aliravittu ja nälkäinen jos ravinto on epäsopivaa!)
  • fyysisen ympäristön olosuhteet (kylmyys, kuumuus, kosteus, melu, turvattomuus, kontaktien puuttuminen lajitovereihin, lajikohtaisten tarpeiden laiminlyönti, ahtaus)
  • muutokset ympäristössä (aikataulut, ihmiset, eläimet, äänet)
  • kipu, loukkaantuminen, sairaus
  • lajityypillisen käyttäytymisen rajoittaminen (koira tarvitsee riittävän määrän liikuntaa, virikkeitä, lepoa ja lajitovereidensa seuraa)
  • pelko, ahdistus, suru, turhautuneisuus, epävarmuus
  • rankaiseva koulutus
  • koiraan kohdistuvat epärealistiset odotukset (vaaditaan esim. 100% suoritusta joka tilanteessa)
  • liiallinen virikkeistäminen

Yleisesti stressiä aiheuttavien tekijöiden lisäksi kilpaileva tai työskentelevä koira saattaa joutua alttiiksi monille eri stressitekijöille. Tällaisia ovat mm.

  • usein muuttuva fyysinen ja sosiaalinen ympäristö
  • matkustaminen
  • ohjaajan vaihtuminen
  • ympäristön häiriötekijät
  • suorituksen aiheuttama fysiologinen stressi
  • ohjaajasta heijastuva stressi (jännitys, toistuvat liikkeet, äänensävyn muutos, hengitysrytmin muutos, adrenaliinin erittyminen)

Miten stressi vaikuttaa koiraan fysiologisella tasolla?

Stressillä on elimistössä sekä biokemiallinen että neurologinen vaikutus, se vaikuttaa immuunijärjestelmään, kardiovaskulaariseen järjestelmään sekä hengitys- ja ruoansulatusjärjestelmiin. Keho reagoi stressiin mm. vapauttamalla glukokortikoideja, ns. stressihormoneja, jotka ovat lisämunuaiskuoren erittämiä steroidihormoneja. Steroidihormoneilla sinällään on elimistössä oma tehtävänsä ja ne vaikuttavatkin käytännössä jokaiseen soluun. Mutta liiallisessa määrin erittyessään nämä stressihormonit madaltavat mm. elimistön vastustuskykyä sekä ulkopuolelta tulevia taudinaiheuttajia vastaan että ns. "piileviä", elimistössä majailevia viruksia, bakteereita ja sieniä vastaan. 

Stressin aiheuttamia neurologisia, sympaattiseen hermostoon liittyviä muutoksia elimistössä ovat mm. muutokset aivotoiminnassa, verenkierrossa ja lihasvoimassa.

Stressin fyysiset oireet koiralla:

Koirat ilmaisevat itseään kehonkielellä, ääntelyillä ja käytöksellä. Ymmärtämällä näitä signaaleja ja arvioimalla koiraa kokonaisvaltaisella tasolla, voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvä ymmärrys sen henkisestä tilasta. Fyysisiä stressiin viittaavia oireita koiralla voivat olla mm.:

  • laajentuneet pupillit
  • lisääntynyt haukottelu, huulien/kirsun nuoleminen, syljen eritys
  • lisääntynyt läähätys
  • hampaiden näyttely tai hampaiden narskuttelu
  • muutokset korvien asennoissa (taakse jännittyneet tai jäykästi koholla)
  • kauttaaltaan jännittynyt keho
  • lisääntynyt venyttely
  • vapina, tärinä
  • tassujen hikoilu
  • muutokset kehon asennossa tai liikkumisessa
  • lisääntynyt haukkuminen, murina, ulvominen tai vinkuminen
  • rauhattomuus, kyvyttömyys rentoutua, häiriöt nukkumisessa
  • ärtyneisyys, hermostuneisuus, aggressiivisuus
  • liiallinen itsensä peseminen tai pureskelu
  • ruokahalun heikentyminen
  • keskittymisvaikeudet
  • yliaktiivisuus
  • lisääntynyt virtsaaminen tai ulostaminen
  • pahoinvointi, ripuli
  • pakkomielteinen tai tuhoava käyttäytyminen

Edellä mainituista oireista monet voivat viitata myös esimerkiksi sairauteen, tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin tai ravintoainepuutoksiin joten tässäkin tapauksessa on syytä tarkastella eläintä kokonaisuutena ja selvittää oireiden perimmäiset syyt.

dogs_playing.jpg

Aktiivikoiralla liiallinen stressi heikentää merkittävästi suorituksia. Koira on väsynyt, sillä on huono keskittymiskyky, eikä se palaudu suorituksista normaalisti. Huono palautuminen ja keskittymiskyvyn heikkeneminen altistavat luonnollisesti myös loukkaantumisille, joista toipuminen on stressihormonien vaikutuksesta normaalia hitaampaa.

Koiran stressin lievityksessä ensimmäinen askel on tunnistaa stressi ja sen aiheuttaja(t). Tähän usein auttaa ulkopuolisen ammattilaisen puoleen kääntyminen, sillä usein meidän ihmisten on vaikea tarkastella omaa käytöstämme riittävän objektiivisesti ymmärtääksemme miten itse omalla toiminnallamme vaikutamme tilanteeseen. Lisäksi oma lemmikki on aina sekä emotionaalisesti että fyysisesti niin lähellä että siinä tapahtuvia muutoksia on joskus hankala havaita. Kun stressin aiheuttaja on selvillä, voidaan lähteä kartoittamaan hoitokeinoja joihin saattavat lukeutua koulutukselliset muutokset, ympäristötekijöihin liittyvät muutokset, ravitsemukselliset muutokset ja tarvittaessa täydentävät hoitomuodot kuten homeopatia, TTouch, Bach-kukkauutteet ja fytoterapia.

Stressi saa meidät ihmiset tuntemaan olomme epämukavaksi ja vaikuttaa elämäniloamme heikentävästi. Sillä on sama vaikutus myös koiriin. Meidän velvollisuutemme on huolehtia siitä että lemmikkimme saavat elää mahdollisimman stressitöntä elämää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koiran stressi, stressin oireet, liiallinen virikkeistäminen, yliaktiivisuus, keskittymisvaikeudet, tuhoava käytös, ripuli, fytoterapia, homeopatia, TTouch, Bach-kukkauutteet

Ateriaesimerkkejä aktiivisesti harrastavalle koiralle

Torstai 21.4.2016 klo 18:06 - Heidi Edelman

Minkälaista ruokaa aktiivisesti harrastavalle koiralle tulisi syöttää? Lajista ja aktiivisuustasosta riippuen koiran ruokinnassa painotetaan hieman eri energianlähteitä. 

dog_swimming.jpg

Vaikka yleispäteviä, kaikille sopivia ruokaohjeita on mahdoton antaa, olen koonnut tähän kaksi esimerkkiä, jotka sopivat kohtalaisella rasituksella olevalle, aktiivisesti harrastavalle koiralle:

Lohiherkku

  • 500g jauhettua lohta
  • 6 kananmunaa
  • 250g kaurahiutaleita
  • 150 g kasviksia

Kaurahiutaleita kypsennetään noin puoli tuntia, jonka jälkeen lisätään lohi, kananmunat ja soseutetut kasvikset. Sekoitetaan ja kypsennetään kunnes viimeiseksi lisätyt ainekset ovat kevyesti kypsyneet. Annetaan jäähtyä ja kutsutaan herkuttelija syömään. Kerta-annos suhteutetaan koiran koon mukaan.

Kanalan vartija

  • 300g luutonta kananlihaa
  • 200g kanan sisäelinseosta
  • 200g laktoositonta raejuustoa
  • 250g valkoista puuroriisiä
  • 100g kasviksia

Riisi huuhdellaan hyvin ennen keittämistä ja kypsennetään reilun tunnin verran, jonka jälkeen lisätään kananliha ja sisäelinseos sekä kasvikset. Sekoitetaan ja kypsennetään kunnes viimeiseksi lisätyt ainekset ovat kevyesti kypsyneet. Annetaan jäähtyä ja lisätään raejuusto. Kerta-annos suhteutetaan koiran koon mukaan.

puppy_in_a_pot.jpg

Lopuksi vielä esimerkki kilpailupäivän energia-ateriasta, joka tarjoillaan vähintään 1,5 tuntia ennen suoritusta:

Voittajan malja

  • 1 purkki laktoositonta raejuustoa
  • 1 keitetty kananmuna
  • 1/2 dl juustoraastetta
  • 1 tl kylmäpuristettua luomu kookosöljyä
  • 10 ml kuivattua nokkosjauhetta
  • 5 ml ruusunmarjarouhetta

Kaikki ainekset sekoitetaan ja tarjoillaan ratojen valloittajalle. Huomioithan että tämä ateria ei sovellu jatkuvaan käyttöön, vaan on tarkoitettu ainoastaan energia-ateriaksi ennen suoritusta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aktiivisen koiran ruoka, energia-ateria

Koiran ravintoainetarpeet eri lajeissa

Tiistai 12.4.2016 klo 13:49 - Heidi Edelman

Viime viikon blogiartikkelissani mainitsin teollisesti valmistetuista aktiiviselle koiralle markkinoiduista ruoista ja siitä kuinka herkästi aktiivisesti harrastavan koiran ruokinnassa saatetaan mennä harhaan. Koiran ruokinnan tulee aina perustua todelliseen kulutukseen ja ruoka on myös koostettava tarpeisiin nähden sopivista raaka-aineista.

border-collie-662786_960_720.jpg

Eri lajeissa koira hyödyntää erilaisia energianlähteitä:

Nopeissa, lyhytkestoisissa spurttilajeissa, kuten agility ja vinttikoirien juoksulajit, ensisijainen energianlähde ovat hiilihydraatit. Tällaisia lajeja harrastavan koiran ruokinnassa tärkeintä on huolehtia siitä että ravinto sisältää riittävässä määrin hitaasti vapautuvia hiilihydraatteja sekä myös kohtuullisesti rasvaa, joka on hiilihydraattien jälkeen seuraavaksi hyödynnettävä energianlähde. Kohtuullisella rasvan määrällä tässä tarkoitetaan noin 10-15% rasvapitoisuutta. Korkea proteiinipitoisuus ei tämän kaltaisissa lajeissa ole niinkään tärkeää.

Keskipitkien suoritusten lajeissa, kuten metsästys ja jotkin pk-lajit, käytetään myös ensisijaisena energianlähteenä hiilihydraatteja, jonka jälkeen seuraavaksi nopein hyödynnettävä energianlähde on rasvat. Koiran elimistö pystyy muuntamaan ja hyödyntämään rasvan nopeasti energiaksi mutta näissäkään lajeissa rasvan määrää ei kannata liioitella, vaan sen määrä ravinnossa tulisi olla edelleen kohtuullinen, tarkoittaen noin 15-20% rasvapitoisuutta.

Vasta pitkäkestoisissa ja paljon voimaa vaativissa lajeissa, kuten rekikoirakilpailut ja kentällä työskentely raskaissa pelastustehtävissä, kasvaa sekä rasvan että proteiinin tarve. Näissä lajeissa riittävä laadukkaan proteiinin saanti, joka turvaa tarvittavien aminohappojen saannin, on ehdottoman tärkeää lihasvaurioiden ehkäisemiseksi. Kun hiilihydraateista ja rasvasta saatavat energiavarastot on käytetty loppuun, ryhtyy elimistö käyttämään aminohappoja energianlähteenään. Mikäli koira ei saa riittävästi laadukasta proteiinia ravinnostaan, ja sitä kautta tarvittavia aminohappoja, ryhtyy elimistö hajottamaan aminohappoja sen omasta lihaskudoksesta. Näissä lajeissa ravinnon rasvapitoisuus tulisi olla jo 20-40%.

german-shepherd-training.jpg

Teollisesti valmistetuissa aktiiviselle koiralle markkinoiduissa kuivaruoissa rasvapitoisuus on keskimäärin 16-25% ja proteiinipitoisuus 28-35%. Jos teollisesti valmistettu ruoka ylipäätään sopisi koiran ravinnoksi, kyseiset kuivaruoat täyttäisivät lähinnä pitkäkestoisia, paljon voimaa vaativia lajeja harrastavan koiran energiantarpeet. Nopeita, lyhytkestoisia ja suurimmalta osalta myös keskipitkiä suorituksia sisältäviä lajeja ajatellen niissä on vääränlainen ravintoainekoostumus, jolla saattaa käytännössä olla jopa suoritusta heikentävä vaikutus. Lisäksi energiasisältö on näihin lajeihin nähden ylimitoitettu.

En lähde tässä yhteydessä kovin laajasti ruotimaan teollisesti valmistettujen ruokien ongelmia, sillä niitä on paljon, mutta lyhyesti voidaan todeta että mm. proteiinien ja rasvojen kohdalla määrä ei koskaan korvaa laatua ja vaikka raaka-aineet olisivatkin laadukkaita (mitä ne ikävä kyllä yleensä eivät ole), ruokien valmistusmenetelmät ja prosessointi muuttavat esimerkiksi rasvojen koostumusta. Huonolaatuisilla rasvoilla on elimistössä ennemminkin haitallisia kuin hyödyllisiä vaikutuksia. Sama toki pätee muihinkin ravintoaineisiin.

Liian rasvaisen ja liian energiapitoisen ruoan syöttäminen koiralle aiheuttaa terveydellisiä ja myös käytökseen liittyviä ongelmia. Rasvahappotasapainon vääristyminen, ravintoaineiden imeytymisen häiriintyminen, iho- ja turkkiongelmat, yliaktiivisuus ja keskittymishäiriöt vain muutamia mainitakseni. Ei ole mitenkään harvinaista että väärän ravitsemuksen aiheuttamaa yliaktiivisuutta koiralla tulkitaan väärin koiran luontaiseksi aktiivisuudeksi, jota pyritään purkamaan antamalla koiralle aina vain lisää ja useammin virikkeitä. Liian pitkään jatkunut tai liian usein toistuva virikkeille altistaminen on koiralle stressitekijä ja on enemmänkin yliaktivointia kuin energian purkua eikä johda toivottuun tulokseen vaan pahentaa ongelmaa. Yliaktivoidun ja stressaantuneen koiran energiametabolia käy ylikierroksilla, sen keskittymiskyky heikkenee, koira väsyy nopeasti ja sen palautuminen hidastuu. Pysyäkseen terveenä ja säilyttääkseen fyysisen ja psyykkisen suorituskykynsä koiran ravinnon, levon ja treenin on oltava tasapainossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agility, pk-lajit, metsästys, spurttilajit, koiran ruokinta, energianlähteet, hiilihydraatti, proteiini, rasva, aminohapot, yliaktiivisuus, stressi, rasvahappotasapaino, yliaktivointi, keskittymishäiriöt

Aktiivikoira vai aktiivisesti harrastava koira?

Tiistai 5.4.2016 klo 13:09 - Heidi Edelman

"Aktiivikoira" termiä käytetään hyvin laajasti puhuttaessa aktiivisesti harrastavista ja kilpailevista koirista sekä työ- ja palveluskoirista.

agility2.jpg

Aktiivikoiralla voidaan siis tarkoittaa esimerkiksi seuraavia: kerran-pari viikossa treenaavaa harrastekoiraa, palveluskoiraa, metsästyskoiraa, valjakkokoiraa, aktiivisesti kilpailevaa vinttikoiraa, voimalajeja kuten taakanvetoa harrastavaa koiraa, virkakoiraa tai paimentavaa koiraa. Kaikkien näiden ryhmien energiantarpeet ja varsinkin energianlähteiden käyttö ja hyödyntäminen ovat erilaisia. Lisäksi kaikkiin näihin ryhmiin mahtuu lukemattomia eri lajeja sekä työskentelytapoja, joissa kaikissa on otettava huomioon oikeat energianlähteet lajikohtaisesti, puhumattakaan yksilökohtaisista eroista.

Valmisruokamarkkinoilta löytyy valtavan paljon ns. aktiivikoiran ruokia, toinen toistaan energiatykimpiä vaihtoehtoja, mikä ei välttämättä ole hyvä asia. On nimittäin niin, että näitä ruokia markkinoidaan, ja ikävä kyllä myös syötetään esimerkiksi 1-2 kertaa viikossa kohtalaisen kevyttä lajia harrastavalle koiralle. Aivan samoin kuin 2 kertaa viikossa kuntosalilla käyminen ei tee ihmisestä aktiiviurheilijaa, eikä edes aktiivikuntoilijaa, ei koirankaan eteen pitäisi tässä yhteydessä liittää aktiivi-sanaa. Miksi? Siksi, että se johtaa hyvin helposti harhaan myös koiran ruokinnassa. Koira on luotu liikkumaan huomattavan paljon enemmän kuin keskimääräinen kotikoira tällä hetkellä tekee. Jos koira nukkuu suurimman osan vuorokaudesta, yön ja omistajan työpäivän ajan, sen kanssa käydään normaalit lenkit ja lisäksi pari kertaa viikossa agilitytreeneissä, sen energiantarve ei lisäänny siinä määrin että olisi tarpeen syöttää aktiivikoiran ruokaa. Koira voi olla aktiivisesti harrastava koira mutta se ei välttämättä tee siitä vielä aktiivikoiraa ruokinnan kannalta ajatellen. 

Edellä mainituista syistä johtuen aktiivikoirat ja virheellisesti aktiivikoiraksi luonnehditut koirat ovat melko usein pieleen ruokittuja, tavalla tai toisella. Mitä sitten seuraa jos koiralle syötetään tarpeettomasti liian energiatiheää ja vääristä energianlähteistä koostuvaa ruokaa? Lihominen on toki yksi mahdollinen seuraus mutta ruokinnalla on vaikutusta myös koiran käytökseen. Seuraavassa blogipostauksessa tästä aiheesta tarkemmin.

Seuraa myös muita tulevia huhtikuun blogipostauksia, joissa käsittelemme tarkemmin mm. aktiivikoiran ruokintaa, ravintolisiä ja palautumista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: aktiivikoira, palveluskoira, työkoira, harrastekoira, metsästyskoira, valjakkokoira, vinttikoira, taakanveto, virkakoira, paimenkoira

Koiran ruoansulatuskanavaa tukevia ravintolisiä

Tiistai 29.3.2016 klo 20:00 - Heidi Edelman

Maaliskuun aiemmissa blogipostauksissa olen käsitellyt koiran ruoansulatukseen liittyviä ongelmia, niiden oireita, seurauksia ja sopivan ravinnon suuntaviivoja. On olemassa myös joitakin ravintolisiä, joita voidaan käyttää helpottamaan oireita ja edistämään paranemista. Tähän artikkeliin on koottu muutamia niistä.

dog_ball.jpe

PIIHAPPOGEELI

Akuutin maha- ja suolistokatarrin aikana voidaan koiralle antaa limakalvoja suojaavaa piihappogeeliä noin 15-30 minuuttia ennen ruokailua useamman kerran päivässä. Ongelmana piihappogeelin annostelussa on usein se, ettei se ole koiralle kovinkaan maistuvaa eikä koira välttämättä sellaisenaan suostu sitä syömään. Tällöin piihappogeeliin voidaan sekoittaa minimaalinen annos esim. laadukasta, kylmäpuristettua kookosöljyä tai laadukasta kalaöljyä, lähinnä tuoksuksi maistuvuuden lisäämiseksi. Piihappogeeliin voi sekoittaa myös pienen määrän vettä ja annostella geelin suoraan koiran suuhun pienen lääkeruiskun avulla jos ei koira suostu muuten geeliä syömään.

KAURANVERSOUUTE

Kauranversouute rauhoittaa autonomista hermostoa, se on turvallinen ja lempeä keino lievittää erilaisia stressiperäisiä maha- ja suolistohäiriöiden oireita sekä pahoinvointia. Voit annostella uutetta 3 kertaa päivässä ruoan yhteydessä tai veteen sekoitettuna suoraan suuhun. Käytä mieluiten alkoholitonta uutetta, esim. Soria Natural Avena Sativa-uute. Kerta-annostus eläimellä: 1 tippa/painokilo, max. kuitenkin 25 tippaa.

PROBIOOTIT

Probiootteja kannattaa käyttää sekä akuuttien että kroonisten suolistosairauksien tukihoidossa. Varsinkin antibioottikuurin aikana ne suojaavat suoliston suotuisaa bakteerikantaa, minkä vuoksi niillä on myös immuniteettia tehostava vaikutus. Probiooteilla on myös ravintoaineiden imeytymistä tukeva vaikutus. Ne auttavat mm. pilkkomaan valkuaista, mikä vähentää ravitsemusperäisten yliherkkyysreaktioiden todennäköisyyttä. Probiootit estävät patogeenibakteeriston ja hiivan kasvua suolistossa ja niillä on kaasun muodostusta estävä vaikutus.

L-GLUTAMIINI

L-glutamiini on aminohappo, joka vahvistaa immuunijärjestelmää ja ehkäisee yliherkkyysreaktioita ehkäisemällä immuunijärjestelmän ”ylilyöntejä”. Eräs tärkeä glutamiinin ominaisuus on sen kyky vahvistaa maha-suolikanavan limakalvoja parantamalla solujen uusiutumiskykyä, jolloin sitä voidaan käyttää esim. mahahaavan ja ärtyneen suoliston hoitoon. Sillä on suojaava vaikutus myös suolen sisältöön liittyviä haitallisia aineita ja mikrobeja vastaan. Erityisesti usein uudistuvat solut ja solut, jotka tarvitsevat paljon energiaa (suolisto, aivot, lihakset) tarvitsevat runsaasti glutamiinia.

B-VITAMIINIT

Varsinkin pitkään jatkuneiden tai usein toistuvien suolistohäiriöiden hoidossa B-vitamiinilisä on tarpeen monestakin syystä. Erilaiset imeytymishäiriöt ja suoliston ärsytystilat altistavat B-vitamiinien puutokselle ja toisaalta myös B-vitamiinien puutos voi olla yksi syy toistuviin suolistohäiriöihin. B-vitamiinit ovat olennaisen tärkeitä hiilihydraattien, rasvojen, proteiinien ja aminohappojen normaalille metabolialle. B12-vitamiini edesauttaa hyödyllisten suolistobakteerien kasvua.

E-oppaastamme löydät kattavammat ohjeet ruoansulatuskanavaa hoitavan ruokavalion suunnitteluun sekä kuntouttavien ravintolisien käyttöön:

Narastaako.jpg

Lue lisää oppaasta täältä!

13 kommenttia . Avainsanat: probiootit, suolistohäiriöt, l-glutamiini, kauranversouute, b-vitamiinit, piihappogeeli, koiran ruoansulatusongelmat, maitohappobakteeri koiralle

Minkälaista ruokaa ruoansulatusongelmista kärsivälle koiralle?

Tiistai 22.3.2016 klo 20:34 - Heidi Edelman

Minkälaista ruokaa koiralle voi antaa ripulin aikana? Entä jos koiralla on maha- ja/tai suolistokatarri ja kaikki ruoka tuntuu aiheuttavan koiralle pahoinvointia, kipua tai ripulia? Oli kyse sitten mistä vaan ruoansulatuskanavan epätasapaino- tai häiriötilasta, on perusperiaate ruoalle oikeastaan sama: mahdollisimman helposti sulavaa. Hyvä sulavuus saavutetaan oikeilla raaka-ainevalinnoilla ja valmistusmenetelmällä, eli kevyesti kypsentämällä (paitsi viljat hyvin haudutettuna).

IBD.jpg

Jotta ruoka olisi helposti sulavaa, se ei saa olla liian kuituista, eikä liian rasvaista.

Hiilihydraatin lähteeksi voidaan valita esimerkiksi puuroutuva valkoinen riisi jossa on maltillisesti kuitua tai kaurahiutale, jossa on hieman enemmän kuitua mutta kaura toisaalta muodostaa hyvin limakalvoja suojaavaa limaa ja on usein yksinkertaisesti puhtaampi raaka-aine kuin riisi. Mikäli valitset riisin, se täytyy ehdottomasti huuhdella hyvin ennen keittämistä ja hauduttaa n.1,5 tuntia. Kaura ei tarvitse aivan niin pitkää kypsennysaikaa, sille riittää n. 40 minuuttia.

Proteiinin lähteeksi valittavan lihan/kanan/kalan tulee olla vähärasvaista, luutonta ja sidekudoksetonta. Vähärasvaisuus tarkoittaa alle 10% rasvaa. Ole tarkkana ostaessasi koirille markkinoitua luuttomaksi mainittua lihaa, niissäkin usein joukkoon on jauhettu mm. jänteitä, henkitorvia, keuhkoja jne. Näillä ei juurikaan ole ravintoarvoa ja ne toimivat ruoansulatuskanavassa ainoastaan ärsyttävänä tekijänä. Tällaisen lihan aminohappokoostumus on huomattavasti huonompi verrattuna laadukkaaseen luuttomaan ja sidekudoksettomaan lihaan.

Lisäksi ruokaan voidaan lisätä pieni määrä kasviksia, esim. kukkakaalia, parsakaalia, porkkanaa, paprikaa jne. Soseutus ja kevyt kypsennys parantavat kasvisten hyödynnettävyyttä. Voit myös lisätä valmiiseen ruoka-annokseen maltillisen määrän viherjauhetta, kuten vehnänorasta tai nokkosta. Älä kuitenkaan sisällytä akuutista ruoansulatusongelmasta kärsivän koiran ruokaan uusia ainesosia vaan pitäydy raaka-aineissa, joita tiedät koiran sietävän hyvin.

Esimerkki ruokaohje normaalilla kulutuksella olevalle kotikoiralle:

200 g kaurahiutaleita tai valkoista puuroriisiä
400 g kanaa
40 g kukkakaalia

Hauduta kaurahiutaleita puolisen tuntia ja riisiä reilun tunnin ajan ennen kuin lisäät lihan ja kasvikset. Sekoita liha ja kasvikset puuron joukkoon ja anna kypsyä kevyesti. Jäähtynyt ruoka säilyy jääkaapissa useita päiviä ja halutessasi voit myös pakastaa osan myöhempää käyttöä varten. Tarjoa ruoka kuitenkin koiralle aina huoneenlämpöisenä, ei jääkaappikylmänä tai jäätyneenä!

Tämä ruokaohje on yksinkertaistettu ja jatkuvassa käytössä vaatii monipuolistamista sekä täydentäviä ravintolisiä, mutta sitä voidaan hyödyntää lyhyitä aikoja (muutamia viikkoja) tällaisenaan.

Akuutin ripulin ruokavaliohoito:

Mikäli koiran ruokahalu on normaali ripulin aikana tai ruoka ylipäätään maistuu, ei koiraa ole tarpeen paastottaa. Voit käyttää esimerkiksi seuraavaa ohjetta:

4 kananmunaa
runsaasti vettä

Kypsennä kananmunat runsaassa vesimäärässä paistinpannulla ilman rasvaa munakokkeliksi. Koira ei välttämättä ole janoinen ripulin aikana, mutta tarvitsee runsaasti nestettä, joten jätä munakokkeli reilusti vetiseksi. Anna ruokaa pieninä annoksina ( 1 rkl ) useaan kertaan (4-5 kertaa) päivän mittaan ja lisää jokaiseen ruoka-annokseen maitohappobakteereita. 

Jos koira on syönyt ongelmitta ensimmäisen päivän ajan, voidaan seuraavina päivinä ruokaan lisätä varovasti laktoositonta raejuustoa tai vähärasvaista lihaa sekä pieni määrä valkoista puuroriisiä.

Älä käytä koiralle maitohappobakteerivalmistetta joka sisältää inuliinia! Valitettavasti useat koirille markkinoidut tuotteet sisältävät inuliinia ajatuksena että inuliini toimisi koiran suolistossa prebioottina, kuten se ihmisellä toimii. Koiran ja ihmisen suoliston bakteerikanta kuitenkin eroaa toisistaan huomattavasti, eikä inuliini ole koiralle suositeltava prebiootti sen vuoksi ettei terveen koiran suolistossa ole riittävässä määrin niitä Lactobacillus ja Bifidobacterium-maitohappobakteereita jotka inuliinia pystyvät hyödyntämään. Koiralla varsinkin Bifidobacterium-maitohappobakteerin pitoisuus on alhainen. Kun näitä bakteereita ei ole riittävästi käyttämään inuliinia kokonaan, se toimii kasvualustana patogeenibakteereille ja hiivoille. Samasta syystä inuliini aiheuttaa myös joillekin ihmisille ongelmia. Terveen ihmisen suolistossa juuri Lactobacillus ja Bifidobacterium-maitohappobakteerit näyttelevät suurta osaa, ja silloin inuliini ei pääse toimimaan patogeenibakteerien ja hiivan kasvualustana, koska nämä bakteerit hyödyntävät sen kokonaan. Mutta jos suoliston bakteerikanta on jostain syystä häiriintynyt, niin ongelmia on tiedossa. On aina vaarallista olettaa että se, mikä on sopivaa ihmiselle, sopii myös koiralle. Valitettavan usein kuitenkin ravintolisien ja valmisruokien valmistajat näin tekevät.

koiran suolisto-ongelmat.jpg

Älä myöskään käytä koiralle maitohappobakteerivalmistetta, joka sisältää sokereita (maltodekstriini, glukoosi, laktoosi), sillä sokereiden lisäämisen koiran ruokavalioon on havaittu muuttavan suoliston bakteeritasapainoa (John C. Torrey, The Regulation of the Intestinal Flora of Dogs through Diet).

Lisää probiooteista koiran suolisto-ongelmien hoidossa:

http://www.elainlaakariin.fi/probiootit-koiran-suolisto-ongelmien-hoidossa/

E-oppaastamme löydät kattavammat ohjeet ruoansulatuskanavaa hoitavan ruokavalion suunnitteluun sekä kuntouttavien ravintolisien käyttöön:

Narastaako.jpg

Lue lisää oppaasta täältä!

2 kommenttia . Avainsanat: IBD, koiran ruoansulatusongelmat, koiran suolistosairaudet, koiran ripuli, mahakatarri, suolistokatarri, maitohappobakteeri koiralle

Koiran ruoansulatusongelmat: tunnista oireet!

Maanantai 7.3.2016 - Heidi Edelman

Koiran ruoansulatusongelmat ja niiden oireet eivät aina ole helposti tunnistettavissa ja joskus oireet voivat olla niin piileviä ettei omistaja osaa yhdistää koiran käytöstä mahdollisiin ongelmiin lainkaan.

puppy_eating_something.jpg

Alla on listattu 5 oiretta, jotka saattavat viitata ruoansulatusongelmiin ja joiden syyt tulisi aina selvittää:

1. Huono ruokahalu

Koiran syömättömyyteen tai heikkoon ruokahaluun on yleensä aina jokin syy! Syy saattaa löytyä mm. hormonaalisista muutoksista, sisäelinsairaudesta, hammasongelmista, stressistä jne. Hyvin yleinen syy syömättömyydelle on niinkin yksinkertainen asia kuin epäsopiva ravinto. Koirat ovat viisaita eläimiä, siinäkin mielessä viisaita että kieltäytyvät osittain tai kokonaan syömästä epäsopivaa ravintoa, joka aiheuttaa niille tukalaa oloa tai jopa kipua. Vaikka koira olisi "aina" ollut huono syömään, toisin sanoen sen ruokahalu olisi ollut huono jo luovutusiästä lähtien, tai sitä ennen, syy voi silti löytyä epäsopivan ravinnon aiheuttamasta ärsytyksestä ruoansulatuskanavassa. Esimerkiksi maha-/suolistokatarri on koirilla tänä päivänä hyvin yleinen vaiva ja aiheuttaa kivuliaisuutensa takia mm. ruokahaluttomuutta. Ruokahaluttomuus on vakava oire, jonka syyt tulee aina selvittää!

2. Oksentelu

Toistuva oksentelu on selkeä merkki siitä että jotakin on pielessä ja se harvoin jää huomaamatta. Oksentelua voi esiintyä joko tyhjästä mahasta, jolloin koira usein oksentaa keltaista vaahtoa, tai heti ruokailun jälkeen, jolloin koira oksentaa osan tai kaiken syömästään ruoasta. Tyhjästä mahasta oksentelua usein edeltää kipu, joka saattaa ilmetä koiran levottomuutena tai oleiluna ns. "leikkiinkutsuasennossa", eli kyynärät maassa ja takaosa ylhäällä.

3. Voimakas "kurina" tai "vinkuminen" mahalaukun tai suoliston alueella

Meillä ihmisillä on tapana yrittää keksiä järjellisiä selityksiä ilmiöille, joita emme ymmärrä. Usein koiran mahan kurinaa selitetäänkin sillä että "sillä on varmaan nälkä" tai jollain muulla helposti mieleen tulevalla syyllä. Mutta koiran mahasta ei normaalitilassa kuulu mitään kurinoita, lurinoita tai murinoita, ei varsinkaan niin voimakkaita ääniä jotka on mahdollista kuulla jopa toiseen huoneeseen, kuten usein esimerkiksi akuutin mahakatarrin yhteydessä tapahtuu.

4. Ruohon syöminen

Tietyssä määrin ruohon syöminen on koiralle aivan normaalia. Tämä tarkoittaa tilanteita, joissa koira silloin tällöin napsaisee korren suuhunsa ja tyytyväisenä mutustelee sen napaansa. Epänormaaliksi ruohon syöminen muuttuu silloin kun koira maanisesti tai lähes maanisesti laiduntaa karkeaa heinää aina ulkona ollessaan tai pyytää jopa yöllä ulos ja ryntää syömään heinää. Tällöin kyseessä on koiran yritys helpottaa tuntemaansa epämukavaa oloa tai kipua, yleensä joko nielussa tai mahalaukussa. Koira saattaa samasta syystä johtuen syödä muutakin epäsopivaa, esimerkiksi keppejä, sukkia, kahvinporoja, lunta tai nuolla jatkuvasti vaikkapa sohvaa, mattoa tai vaatteita.

5. Ripuli tai sulamaton ruoka ulosteessa

Toistuva tai selittämätön ripuli on selkeä merkki ruoansulatusongelmista eikä myöskään varmasti jää omistajalta huomaamatta. Sulamaton ruoka ulosteessa sen sijaan saattaa jäädä huomaamatta. Niin epämukavalta kuin se saattaa kuulostaakin, koiran ulostetta olisi silloin tällöin hyvä tarkastella silmämääräisesti sen vuoksi että siinä tapahtuvat muutokset antavat selkeitä merkkejä koiran terveydentilasta ja ongelmien ilmetessä nämä muutokset saattavat johtaa jäljille siitä mikä koiran terveydessä on pielessä.

Mikäli koirallasi on yllä lueteltuja oireita, ota yhteyttä ajanvaraukseemme: http://www.pethealth.fi/2

Ensiavuksi voit myös kokeilla e-oppaastamme löytyviä kattavia ohjeita ruoansulatuskanavaa hellivän ruokavalion suunnitteluun sekä kuntouttavien ravintolisien käyttöön:

Narastaako.jpg

Lue lisää oppaasta täältä!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: oksentelu, ripuli, heinän syönti, ruoansulatusongelmat, koira, ruokahalu, mahalaukku

Missä tilanteissa voit hyödyntää homeopatiaa koiran kotihoidossa?

Keskiviikko 6.1.2016 - Heidi Edelman

homeopatia

Homeopatiaa voidaan turvallisesti käyttää eläimillä siinä missä ihmisilläkin. Se käy sekä akuuttien että kroonisten vaivojen hoitoon. Eläimen reagointiherkkyys ja -tavat vaihtelevat yksilöllisesti ja yksilölliset ominaisuudet onkin huomioitava myös lääkeainetta ja potenssia määriteltäessä. Homeopatialla voidaan hoitaa lukuisia erilaisia vaivoja ja oireita ja sitä voidaan käyttää myöskin tukihoitona kemiallisen lääkityksen rinnalla.

Saatavilla on yli 2000 homeopaattista lääkettä, joilla voidaan hoitaa hyvin laajasti erilaisia akuutteja ja kroonisia vaivoja. Oli kyse sitten viruksen tai bakteerin aiheuttamasta vaivasta, hengitystiesairaudesta tai munuaisten vajaatoiminnasta, melkeinpä mihin tahansa nykykoiran kärsimään vaivaan löytyy sopiva homeopaattinen valmiste. Kroonisten ja vakavien sairauksien homeopaattinen hoito on kuitenkin syytä jättää koulutetun homeopaatin tehtäväksi yhteistyössä eläinlääkärin kanssa. 

Yleisimpiä akuuttivaivoja, joihin homeopatia usein tuo avun, ovat esimerkiksi:
  • ruoansulatuskanavan ongelmat, kuten ripuli, oksentelu, ruoansulatushäiriöt, ummetus
  • erilaiset tulehdukset, kuten silmä- ja korvatulehdukset, kynsivallintulehdus, virtsatietulehdukset, anaalirauhastulehdukset, nielutulehdukset, ientulehdus
  • yskä
  • vilustuminen, kylmettyminen
  • shokki/järkytys
  • leikkaukset
  • synnytys
  • luunmurtumat, ruhjeet, nyrjähdykset, mustelmat
  • allergiset reaktiot
  • ensiaputilanteet
     
  • erilaiset iho-ongelmat
  • hampaiden puhkeamisesta johtuvat ongelmat
  • kipu ja särky
  • loukkaantumiset
  • lämpöhalvaus
  • matkapahoinvointi
  • virtsatieongelmat
  • ylirasitus  

    Homeopatia on turvallinen hoitomuoto akuuteissa oireissa ja lievissä sairaustiloissa. Online-kurssimme opettaa sinut käyttämään homeopatiaa turvallisesti oman koirasi hoidossa erilaisissa ensiapu- ja akuuttitilanteissa. Lisäksi saat toimivia vinkkejä ravintolisien käytöstä erilaisten vaivojen ja oireiden tukihoidossa. Todennäköistä on, että tulet välttämään useammankin eläinlääkärireissun homeopatian ansiosta. 
    Lue tarkempi kuvaus online-kurssista ja ilmoittautumisohjeet täältä: http://www.pethealth.fi/5

    Muistathan kuitenkin että vakavissa sairaustiloissa ja eläimen henkeä uhkaavissa tilanteissa tulee aina viipymättä kääntyä eläinlääkärin puoleen. Kokenut eläinhomeopaatti voi haastavissakin tapauksissa tehdä lemmikillesi hoitosuunnitelman yhdessä eläinlääkärin kanssa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: allergiset reaktiot, homeopatia, iho-ongelmat, koira, matkapahoinvointi, ripuli

Lähes kaikelle allerginen koira, vai onko sittenkään?

Keskiviikko 19.3.2014 - Heidi Edelman

Tarkoitukseni oli kirjoittaa ensimmäinen postaukseni iho-ongelmaisista koirista laajemmalti ajatellen, mutta saatuani tekstin valmiiksi huomasin keskittyneeni pelkästään allergiaoireisiin. Tärkeä aihe tämäkin joten kirjoittelen muista iho-ongelmista myöhemmin. :)

dog_and_chicken_eating.jpg

Ehdottomasti yleisimpiä ravitsemuksellisia ongelmia joihin törmään käytännön työssäni, ovat erilaiset iho-ongelmat, tulehduskierteet ja ruoka-aineallergiaoireet. Useimmiten ns. allergiaoireissa on kuitenkin kyse suoliston epätasapainosta ja ärsytystilasta, joka pidempään jatkuessaan aiheuttaa suoliston nukkapinnan vaurioitumisen ja sitä kautta altistaa erilaisille yliherkkyys- ja allergiaoireille. Tässä kohtaa on varmaankin syytä vähän valottaa tuota mekanismia näiden reaktioiden taustalla. 

Terveessä suolistossa ohutsuolen pinnan suolinukka ja sen epiteelisolut huolehtivat ravintoaineiden imeyttämisestä verenkiertoon. Ennen sitä ravintoaineet on kuitenkin pilkottava kemiallisesti pienempiin osiin, jotta ne olisivat elimistön hyödynnettävissä. Mikäli suoliston mikrofloora ei ole kunnolla kehittynyt, tai se on jostain syystä kärsinyt, ja lisäksi suoliston nukkapinta on vaurioitunut, ei ravintoaineiden pilkkoutumista tapahdu riittävässä määrin ja liian suuret proteiinifraktiot pääsevät läpäisemään suoliston limakalvot ja kulkeutuvat edelleen verenkiertoon. Tämä käynnistää elimistössä vasta-aineiden eli immunoglobuliinien muodostumisen ja allergisen reaktion. 

Yksinkertaistetusti voidaan sanoa että allergiareaktion aiheuttaja on proteiini ja syy reaktioon on puutteellinen proteiinien pilkkoutuminen. Koska suolisto ei ole kunnossa, eikä edellytyksiä proteiinien toimivalle pilkkoutumiselle ole, on selvää, että vaikka ruoka-aineita vaihdeltaisiin loputtomiin, pitkällä aikavälillä ongelmat jatkuvat edelleen ja koira "allergisoituu" yhä useammalle ruoka-aineelle. Elimistö käynnistää siis vasta-aineiden tuotannon aina sitä proteiinia kohtaan, jonka kanssa se kulloinkin on tekemisissä. Näin päädytään lopulta tilanteeseen, jossa koira on "kaikelle allerginen".

dog_eating_something.jpg

Tilanne ei kuitenkaan ole millään tavalla toivoton, päinvastoin jopa kohtalaisen nopeasti korjattavissa. Tällaisen koiran kuntoutuksessa täytyy keskittyä siihen että ravinto on mahdollisimman helposti sulavaa ja rasittaa näin ollen elimistöä mahdollisimman vähän. Onkin järkevää koostaa kuntoutusajan ruokavalio yhdestä mahdollisimman helposti sulavasta hiilihydraattilähteestä ja samoin yhdestä mahdollisimman helposti sulavasta proteiinin eli valkuaisen lähteestä. Mieluiten sellaisista, joiden kanssa koiran elimistö ei aiemmin ole ollut tekemisissä. Tästä voidaan käyttää myös nimitystä eliminaatiodieetti. Ruokavalion muutos ei tietenkään yksin riitä, vaan tarkoitus on sopivin tukikeinoin kuntouttaa suolisto siihen kuntoon että se kestää jatkossa myös muita ruoka-aineita. 

Tämän helposti sulavan, yksinkertaistetun ravinnon lisäksi kuntoutuksessa käytetään siis yksilöllisen tarpeen mukaan valittuja tukiravinteita, aminohappoja ja ravintolisiä. Useimmat ovat tietoisia siitä, että koiran suoliston bakteerikantaa voidaan tukea probioottivalmisteilla. Ei ole kuitenkaan yhdentekevää millaisia valmisteita käytetään ja tässä onkin yksi kompastuskivi ja aihealue käsiteltäväksi tässä blogissa jatkossa. Ikävä kyllä markkinoilla on paljonkin koirille suunnattuja probioottivalmisteita, jotka eivät kuitenkaan koiralle sovellu vaan sisältävät jopa haitallisia aineita. Mutta se on tarina erikseen ja siitä myöhemmin lisää. 

Suoliston limakalvon ja nukkapinnan kuntoutumista puolestaan voidaan tehokkaasti tukea mm. aminohappovalmisteilla. Tämä kaikki on toki tehtävä ammattitaitoisen asiantuntijan (eläinnaturopaatti, koiran ravitsemusneuvoja) suositusten mukaan ja kontrolloidusti jotta päästään mahdollisimman hyviin tuloksiin turvallisesti.

Kuntoutumisaika riippuu siitä kuinka pitkään ongelmat ovat jatkuneet ja missä vaiheessa koiran elinkaarta ne ovat alkaneet mutta huomattavaa helpotusta oireisiin saadaan usein jo kuukauden kuluessa hoidon aloittamisesta. Pikkuhiljaa hoidon edetessä ruokavalioon pystytään lisäämään uusia ruoka-aineita ja koira alkaa sietämään myös niitä ruoka-aineita, jotka aiemmin aiheuttivat oireita. Hyvin harvoin on siis kyse todellisesta, pysyvästä ruoka-aineallergiasta.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: allergia, koira, iho-ongelmat, ruokavalio, yliherkkyys, suolisto