Like-a-Dog

Paljonko koira tarvitsee proteiinia?

Perjantai 6.3.2020 klo 18:24 - Heidi Edelman

Vastaanotoltani haetaan aika usein apua seuraavankaltaisiin tilanteisiin:

  • koira laihtuu ei-toivotusti ja alkaa menettää lihasmassaa 
  • lihasmassaa pyritään kasvattamaan esimerkiksi nuorelle koiralle 
  • seniorikoira alkaa menettää lihaksiaan
  • mikään ruoka ei tunnu tarttuvan vilkkaaseen koiraan eikä painonkehitys ole toivottavaa

Huolestuttavan usein tällaisissa tilanteissa omistajaa on eri tahojen toimesta kehotettu lisäämään rasvan määrää koiran ruokavaliossa. Rasvan lisääminen ruokavalioon ei näissä tapauksissa kuitenkaan ratkaise ongelmaa, eikä sen tulisi olla ensimmäinen korjausliike silloin kun lihasmassan menetyksestä/rakentamisesta puhutaan. Ongelmaa tulisi lähestyä tarkastelemalla proteiinin määrää ja varsinkin laatua koiran ruokavaliossa. 

Alkuun haluan painottaa, että puhun tässä postauksessa perusterveestä koirasta. On toki olemassa sairauksia, esimerkiksi erilaiset neurologiset tilat, jolloin syy lihasmassan menetykseen ei löydy ruokavaliosta, mutta se on kokonaan eri tarina.

RIITTÄVÄSTI LAADUKASTA PROTEIINIA

Kolme taikasanaa, jotka useimmiten ratkaisevat yllä kuvatut ongelmat. Mutta mikä sitten on oikea määrä ja mistä tietää mitkä proteiinin lähteet ovat laadukkaita? Määrän suhteen koiran proteiinin tarve vaihtelee muun muassa iän, terveydentilan, aktiivisuustason ja tavoitteiden mukaan. Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää määrää 2 - 2,5 g LAADUKASTA proteiinia/painokilo/vrk. Määrä ei kuitenkaan korvaa laatua ja jotta käsite 'laadukas proteiini' aukeaisi paremmin, täytyy asiaa selittää hieman tarkemmin.

Laadukas proteiinin lähde sisältää runsaasti aminohappoja

Proteiinit muodostuvat aminohapoista, eli toisin sanoen aminohapot ovat proteiinien rakenneosia. Ruoansulatuskanavassa ravinnon proteiinit hajotetaan aminohapoiksi. Aminohappoja tarvitaan elimistön eri toiminnoissa, kuten ravintoaineiden kuljetuksessa, entsyymitoiminnoissa, kudosten rakenteissa, biokemiallisissa reaktioissa, hormonitoiminnassa, kehon happamuuden säätelyssä, välittäjä- ja vasta-aineiden tuotannossa jne. Lyhyesti sanottuna ilman riittäviä, välttämättömiä aminohappoja koiran elintoiminnot heikkenevät. Jo yksittäisenkin aminohapon puute saattaa merkittävästi häiritä elimistön toimintaa.

Koiralle tarpeellisia aminohappoja on aminohapon määritelmästä ja tulkintatavasta riippuen 20 tai 22, yleisesti ottaen puhutaan jälkimmäisestä luvusta. Nämä jaetaan ei-välttämättömiin ja välttämättömiin aminohappoihin.

Ei-välttämättömiä aminohappoja koiran elimistö pystyy muodostamaan itse (mikäli syntetisointiin tarvittavia rakennuspalikoita, esimerkiksi välttämättömiä aminohappoja on saatavilla), välttämättömiä aminohappoja on saatava ravinnosta. Koiralle välttämättömiä aminohappoja on 10: arginiini, histidiini, isoleusiini, leusiini, lysiini, metioniini, fenylalaniini, treoniini, tryptofaani ja valiini.

Jos välttämättömiä aminohappoja ei tule riittävästi ravinnosta, arvatkaa mitä tapahtuu? (Muistattehan, että ilman välttämättömiä aminohappoja koiran elintoiminnot heikkenevät.) Elimistö alkaa siinä tapauksessa hajottamaan tarvittavia aminohappoja omista kudoksistaan, jotta se pystyy turvaamaan tärkeiden elintoimintojen ylläpidon. Tämä siis tarkoittaa sitä, että tarvittaessa keho hyödyntää elintoimintojen ylläpitoon tarvitsemansa aminohapot mm. lihaksistosta, sillä elintoimintojen säilyttäminen on luonnollisesti elimistön prioriteeteissa korkeammalla kuin lihasmassan säilyttäminen.

Yksittäisten aminohappojen määrää terveen koiran ruokavaliossa ei kuitenkaan ole tarpeenmukaista erikseen laskea tai tarkkailla, riittää että huolehditaan riittävästä laadukkaan proteiinin saannista. Laadukas eläinperäinen proteiini sisältää runsaasti aminohappoja, joten terveellä koiralla, joka saa ravinnostaan riittävästi laadukasta eläinperäistä proteiinia, ei yleensä esiinny aminohappojen puutostiloja.

Laadukkaalla eläinperäisellä proteiinilla tarkoitan raaka-aineita kuten kananmuna, laadukas liha ja sisäelimet. MUTTA ongelma onkin hyvin usein juuri proteiinin lähteiden laadussa. Nimittäin luu- ja rustoaines, jänteet, nahka, rasva ja muut teurasjätteet, joita koirille markkinoitu liha usein sisältää, heikentävät lihan aminohappokoostumusta merkittävästi ja tällaista lihaa joudutaan aminohappojen saannin turvaamiseksi syöttämään koiralle merkittävästi suurempi määrä verrattuna laadukkaaseen lihaan, joka ei sisällä teurasjätteitä. Siihen on syynsä, miksi koirille markkinoitu liha on edullisempaa - sen ravintoarvo on huomattavasti heikompi verrattuna laadukkaaseen lihaan.

Oireilevan, sairaan tai toipuvan koiran kohdalla aminohappojen tarve korostuu entisestään ja tämä on yksi syy siihen, että hoito-ohjeistuksissani painotan laadukkaan proteiinin merkitystä. Toinen ongelma teurasjätteitä sisältävän lihan kohdalla on se, että luu- ja rustoaines sekä liiallinen rasva toimivat ruoansulatuskanavassa herkästi ärsyttävänä tekijänä kun puhutaan oireilevasta koirasta (esim. suolistosairaudet, iho-ongelmat, närästys tai imeytymishäiriöt), eikä huonolaatuisen proteiinin lähteen syöttäminen yhä suuremmassa määrin tällöin suinkaan korjaa ongelmaa vaan pahentaa oireita.

Kuivaruokaa syövien koirien kohdalla pelkkä raakaproteiinin määrä ei myöskään kerro koko totuutta proteiinin hyödynnettävyydestä, sillä suurikin osa kuivaruoan proteiinista voi olla kasviperäistä proteiinia tai muuten heikosti imeytyvää tai hyödynnettävää proteiinia. Vain imeytyviä proteiineja ja aminohappoja elimistö pystyy käyttämään hyödykseen. Kasviproteiineissa on myös vaihtelevia pitoisuuksia aminohappoja, mutta niiden imeytyvyys koiralla eläinperäiseen proteiiniin verrattuna on hieman heikompi ja lisäksi kasviproteiineja tulisi yleisesti ottaen saada useista eri lähteistä, jotta ruoan tasapainoinen aminohappokoostumus saavutetaan. Kannattaa siis olla hieman kriittinen ja lukea tuoteselosteet tarkkaan.

Se ikävä puoli laadukkaassa proteiinissa on, että se on kohtalaisen hintavaa. Jos siis jokin lihatuote tai kuivaruoka on edullinen, on hyvin todennäköistä ettei sen aminohappokoostumus ole kummoinen. Ainakin kannattaa lukea tuoteseloste suurennuslasin kanssa.

Kaiken proteiinin koiran ruoassa ei toki tarvitse tulla lihasta, mutta jos aminohappojen optimaalista saantia ajatellaan, mitä suurempi osa ruokavalion proteiinista saadaan laadukkaasta eläinperäisestä proteiinista (liha, sisäelimet, kala, kananmuna, raejuusto jne.), sitä todennäköisempää on, että koira saa ruokavaliostaan riittävästi aminohappoja.

Olipa kyseessä mikä tahansa ruokintamalli, raakaruoka, kuivaruoka, kotiruoka tai jokin muu, aminohapoilla on merkitystä!

Ja toki viimeisenä pointtina vielä koiran lihasmassan ylläpitoa ja rakentamista ajatellen täytyy mainita monipuolinen liikunta vaihtelevilla ja epätasaisilla alustoilla koiran suorituskyvyn mukaan: metsässä, vedessä, lumessa, mäkisessä maastossa jne. On hyvä huomioida että esimerkiksi liukas alusta, kiputilat ja virheasennot vaikuttavat koiran liikeratojen laajuuteen, mikä puolestaan vaikuttaa suoraan koiran lihaksiston käyttöön ja sitä kautta myös lihaksiston kehitykseen ja lihasmassan ylläpitoon. Tämän vuoksi on hyvä aika ajoin tsekkauttaa koira myös tuki- ja liikuntaelimistöön perehtyneen ammattilaisen vastaanotolla, jotta mahdolliset ongelmat voidaan ehkäistä tai niihin voidaan puuttua hyvissä ajoin.

Avainsanat: koiran proteiinin tarve, proteiini koiran ruokinnassa, aminohapot, proteiinit, koiran ruokinta, lihasmassan menetys, koiran lihaskato, koiran lihasmassan kasvatus, urheilukoira, koira menettää lihaksia, lisää proteiinia koiran ruokaan

Miksi koira ei syö?

Perjantai 15.3.2019 klo 17:36 - Heidi Edelman

Koiran ruokahaluttomuus on oire, jonka taustasyiden selvittäminen usein jää liian vähäiselle huomiolle. Huonosti syövä koira leimataan helposti nirsoksi, vaikka todellisuudessa lähes aina koiran huonolle ruokahalulle on terveydellinen syy, joka tulee selvittää ja hoitaa. Mistä koiran ruokahaluttomuus voi johtua ja mitä on tehtävissä?

dog_eating.jpg

Koiran syömättömyyteen tai heikkoon ruokahaluun voi olla useita eri taustatekijöitä, joista tässä listattuna vain muutamia:

  • hormonaaliset muutokset (valeraskaus, yliseksuaalisuus jne.)
  • stressi
  • ruoansulatuskanavan sairaudet, esim. gastriitti tai koliitti (ei läheskään aina diagnosoitu tai omistajan tiedossa!)
  • sisäelinsairaudet
  • hammas- ja ienongelmat
  • yksilölle epäsopiva ravinto ja sen aiheuttama limakalvoärsytys, kipu tai pahoinvointi (Hyvin yleinen syy! Kyseessä usein jokin ärsytystä aiheuttava tekijä, joka toiselle yksilölle voi sopia vallan mainiosti, esim. lihan sekaan jauhettu luuaines tai ruoan korkea rasvapitoisuus. Tästä syystä oireilevan koiran ruokavalio kannattaa aina tarkistuttaa ammattilaisella, sillä oireita ylläpitävät tekijät ovat usein sellaisia, joita ei itse tule lainkaan ajatelleeksi.)
  • emotionaalinen järkytys (laumanjäsenen poismeno, onnettomuus, säikähdys)

Hormonaaliset muutokset, gastriitti ja epäsopivan ravinnon aiheuttama ruoansulatuskanavan oireilu ovat näistä hyvin yleisiä syitä. Omistajan voi olla kuitenkin vaikea itse havaita pieniä vihjeitä siitä että kaikki ei ole ruoansulatuskanavassa kunnossa. Joskus omistajan silmään ainoa oire koiralla on ruokahaluttomuus, mutta tarkemmassa ammattilaisen tekemässä haastattelussa ja tutkimuksessa löytyy hyvinkin selkeät ja hoidettavat syyt ruokahaluttomuudelle.

Koirat ovat viisaita eläimiä, siinäkin mielessä viisaita, että kieltäytyvät osittain tai kokonaan syömästä epäsopivaa ravintoa, joka aiheuttaa niille tukalaa oloa tai jopa kipua. Vaikka koira olisi "aina" ollut huono syömään, toisin sanoen sen ruokahalu olisi ollut huono jo luovutusiästä lähtien, tai sitä ennenkin, ei se silti tarkoita ettei asialle olisi mitään tehtävissä. Oli ruokahaluttomuuden syy mikä tahansa, niin apua siihen useimmiten löytyy. 

Pelkällä ruokavaliolla ei tietenkään korjata hormonaalimuutoksia, hammasongelmia tai sisäelinsairauksia mutta tukihoitona oikeanlaisella ruokavaliolla on näissäkin aivan valtava vaikutus. Eläinnaturopaatilla on lisäksi käytössään mm. kasvilääkintä, homeopatia, aminohapot ja ravintolisät, joilla sitten saadaankin jo merkittävää parannusta aikaan. Yhteistyössä eläinlääkärin kanssa toimiessa tulokset ovat suoraan nähtävissä mm. verikoetuloksissa.

Mitä tehdä jos koira ei syö?

Olen itse paininut vuosia sitten oman koirani kohdalla paljonkin ruokahaluttomuuden kanssa ja tavannut lukuisia asiakkaita joiden koirat ovat olleet huonoja tai erittäin huonoja syömään. Tiedän paremmin kuin hyvin miten turhauttavaa voi pahimmillaan olla kun koira kieltäytyy syömästä. Varsinkin hormonaalimuutosten kyseessä ollessa ruokahaluttomuus voi olla niin voimakasta, etteivät edes parhaimmat herkut kelpaa. Tällöin ruokahalun kannalta ei tietenkään ole juurikaan merkitystä sillä, onko ruoka helposti sulavaa tai käytetäänkö ruoansulatuskanavaa hoitavia ravintolisiä. Mutta epäsäännöllinen ruokailurytmi ja mahdollisesti pitkätkin syömättömyyden kaudet altistavat ruoansulatuskanavan limakalvovaurioille, joiden ehkäisemiselle ja joista kuntoutumiselle edellä mainitut asiat ovat olennaisen tärkeitä. 

Pitkään jatkuvalla syömättömyydellä ja huonolla ruokahalulla on myös muita pitkäaikaisvaikutuksia, kuten esimerkiksi ravintoainepuutokset ja niiden aiheuttamat terveydelliset ongelmat. 

E-oppaastamme löydät kattavat ohjeet ruoansulatuskanavaa kuntouttavan ruokavalion suunnitteluun ja ruoansulatuskanavaa hoitavien ravintolisien käyttöön:

Narastaako.jpg

Lue oppaasta lisää täältä!

Vaikka koirasi söisi tällä hetkellä raakaravintoa ja haluaisit sen jatkossakin syövän sitä, siirrä se silti oppaassa ohjeistetun kuntoutusjakson ajaksi haudutetulle ruoalle, jotta ruoansulatuskanava saa toipua rauhassa. Huomioi myös, että toipuminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, johdonmukaisuutta ja pitäytymistä hoitosuunnitelmassa.

Jos oireet eivät helpota kohtuullisessa ajassa, varaa aika vastaanotollemme, jossa ongelmaa voidaan selvittää tarkemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Mitä pidempään ongelma jatkuu hoitamattomana, sitä enemmän terveydellisiä vaikutuksia syömättömyydellä on, ja sitä kauemmin niistä kestää kuntoutua. 

 

Avainsanat: ruokahaluton koira, nirso koira, koiran ruokahaluttomuus, koiran hormonaaliongelmat, koiran ruokinta, koiran ruoansulatuskanava, koira ei syö, koiran närästys, koira oksentaa, miksi koira ei syö

Koiran ravintoainetarpeet eri lajeissa

Tiistai 12.4.2016 klo 13:49 - Heidi Edelman

Viime viikon blogiartikkelissani mainitsin teollisesti valmistetuista aktiiviselle koiralle markkinoiduista ruoista ja siitä kuinka herkästi aktiivisesti harrastavan koiran ruokinnassa saatetaan mennä harhaan. Koiran ruokinnan tulee aina perustua todelliseen kulutukseen ja ruoka on myös koostettava tarpeisiin nähden sopivista raaka-aineista.

border-collie-662786_960_720.jpg

Eri lajeissa koira hyödyntää erilaisia energianlähteitä:

Nopeissa, lyhytkestoisissa spurttilajeissa, kuten agility ja vinttikoirien juoksulajit, ensisijainen energianlähde ovat hiilihydraatit. Tällaisia lajeja harrastavan koiran ruokinnassa tärkeintä on huolehtia siitä että ravinto sisältää riittävässä määrin hitaasti vapautuvia hiilihydraatteja sekä myös kohtuullisesti rasvaa, joka on hiilihydraattien jälkeen seuraavaksi hyödynnettävä energianlähde. Kohtuullisella rasvan määrällä tässä tarkoitetaan noin 10-15% rasvapitoisuutta. Korkea proteiinipitoisuus ei tämän kaltaisissa lajeissa ole niinkään tärkeää.

Keskipitkien suoritusten lajeissa, kuten metsästys ja jotkin pk-lajit, käytetään myös ensisijaisena energianlähteenä hiilihydraatteja, jonka jälkeen seuraavaksi nopein hyödynnettävä energianlähde on rasvat. Koiran elimistö pystyy muuntamaan ja hyödyntämään rasvan nopeasti energiaksi mutta näissäkään lajeissa rasvan määrää ei kannata liioitella, vaan sen määrä ravinnossa tulisi olla edelleen kohtuullinen, tarkoittaen noin 15-20% rasvapitoisuutta.

Vasta pitkäkestoisissa ja paljon voimaa vaativissa lajeissa, kuten rekikoirakilpailut ja kentällä työskentely raskaissa pelastustehtävissä, kasvaa sekä rasvan että proteiinin tarve. Näissä lajeissa riittävä laadukkaan proteiinin saanti, joka turvaa tarvittavien aminohappojen saannin, on ehdottoman tärkeää lihasvaurioiden ehkäisemiseksi. Kun hiilihydraateista ja rasvasta saatavat energiavarastot on käytetty loppuun, ryhtyy elimistö käyttämään aminohappoja energianlähteenään. Mikäli koira ei saa riittävästi laadukasta proteiinia ravinnostaan, ja sitä kautta tarvittavia aminohappoja, ryhtyy elimistö hajottamaan aminohappoja sen omasta lihaskudoksesta. Näissä lajeissa ravinnon rasvapitoisuus tulisi olla jo 20-40%.

german-shepherd-training.jpg

Teollisesti valmistetuissa aktiiviselle koiralle markkinoiduissa kuivaruoissa rasvapitoisuus on keskimäärin 16-25% ja proteiinipitoisuus 28-35%. Jos teollisesti valmistettu ruoka ylipäätään sopisi koiran ravinnoksi, kyseiset kuivaruoat täyttäisivät lähinnä pitkäkestoisia, paljon voimaa vaativia lajeja harrastavan koiran energiantarpeet. Nopeita, lyhytkestoisia ja suurimmalta osalta myös keskipitkiä suorituksia sisältäviä lajeja ajatellen niissä on vääränlainen ravintoainekoostumus, jolla saattaa käytännössä olla jopa suoritusta heikentävä vaikutus. Lisäksi energiasisältö on näihin lajeihin nähden ylimitoitettu.

En lähde tässä yhteydessä kovin laajasti ruotimaan teollisesti valmistettujen ruokien ongelmia, sillä niitä on paljon, mutta lyhyesti voidaan todeta että mm. proteiinien ja rasvojen kohdalla määrä ei koskaan korvaa laatua ja vaikka raaka-aineet olisivatkin laadukkaita (mitä ne ikävä kyllä yleensä eivät ole), ruokien valmistusmenetelmät ja prosessointi muuttavat esimerkiksi rasvojen koostumusta. Huonolaatuisilla rasvoilla on elimistössä ennemminkin haitallisia kuin hyödyllisiä vaikutuksia. Sama toki pätee muihinkin ravintoaineisiin.

Liian rasvaisen ja liian energiapitoisen ruoan syöttäminen koiralle aiheuttaa terveydellisiä ja myös käytökseen liittyviä ongelmia. Rasvahappotasapainon vääristyminen, ravintoaineiden imeytymisen häiriintyminen, iho- ja turkkiongelmat, yliaktiivisuus ja keskittymishäiriöt vain muutamia mainitakseni. Ei ole mitenkään harvinaista että väärän ravitsemuksen aiheuttamaa yliaktiivisuutta koiralla tulkitaan väärin koiran luontaiseksi aktiivisuudeksi, jota pyritään purkamaan antamalla koiralle aina vain lisää ja useammin virikkeitä. Liian pitkään jatkunut tai liian usein toistuva virikkeille altistaminen on koiralle stressitekijä ja on enemmänkin yliaktivointia kuin energian purkua eikä johda toivottuun tulokseen vaan pahentaa ongelmaa. Yliaktivoidun ja stressaantuneen koiran energiametabolia käy ylikierroksilla, sen keskittymiskyky heikkenee, koira väsyy nopeasti ja sen palautuminen hidastuu. Pysyäkseen terveenä ja säilyttääkseen fyysisen ja psyykkisen suorituskykynsä koiran ravinnon, levon ja treenin on oltava tasapainossa.

Avainsanat: agility, pk-lajit, metsästys, spurttilajit, koiran ruokinta, energianlähteet, hiilihydraatti, proteiini, rasva, aminohapot, yliaktiivisuus, stressi, rasvahappotasapaino, yliaktivointi, keskittymishäiriöt