Like-a-Dog

Punkkien levittämät taudit koiralla ja tutkitusti tehokkaat luonnolliset keinot niiden ehkäisyyn

Sunnuntai 11.6.2017 klo 21:18 - Heidi Edelman

Kevät ja kesä on monessa mielessä ihanaa aikaa. Luonto heräilee pikku hiljaa pitkän talven jälkeen eloon, linnut palaavat talvehtimasta ja säestävät aurinkoista kävelylenkkiä pesimäpuuhiensa lomassa. Talven ankea harmaus vaihtuu pikkuhiljaa elävään vihreyteen ja ihaniin tuoksuihin. Keväässä ja kesässä, kuten jokaisessa vuodenajassa on kuitenkin myös omat ikävät puolensa. Punkit, eli puutiaiset (Ixodes ricinus) aktivoituvat melko varhain keväällä, jo lämpötilan noustessa yli +5 asteen.

Vaikka tänä keväänä on ollut harvinaisen kylmää eikä kesäkään ole vielä oikein päässyt sen paremmin vauhtiin, on lämpöä kuitenkin riittänyt sen verran että nämä hämähäkkieläimiin kuuluvat verta imevät niveljalkaiset ovat ryömineet koloistaan etsimään itselleen sopivaa lämminveristä isäntäeläintä. Punkit eivät ole ainoastaan inhottavia vieraita, ne tuovat mukanaan myös varteenotettavia tautiriskejä.

punkki_koiralla2.png

Punkkien levittämät taudit

Jotta puutiainen voisi kehittyä seuraavalle asteelle, se tarvitsee toukka- ja nuoruusvaiheessa yhden veriaterian. Aikuinen naaras puolestaan tarvitsee riittävän veriaterian muniakseen. Myös urokset saattavat toisinaan imeä verta. Puutiaisen jokainen kehitysvaihe kestää vuoden ja koko elinkierto Suomen olosuhteissa ainakin kolme vuotta. Puutiainen ehtii näin ollen elämänsä aikana imeä verta ainakin kolme kertaa. Puutiaiset toimivat monien infektiotautien vektorina, eli välittäjäeläimenä. Verta imiessään ne saattavat saada isäntäeläimestä taudinaiheuttajina toimivia mikrobeja, jotka ne sitten välittävät uhrilleen seuraavan veriaterian yhteydessä. Taudinaiheuttajat voivat säilyä puutiaisen elimistössä vuodesta toiseen ja saattavat jopa siirtyä sukusolujen yhteydessä seuraavaan sukupolveen. Suomessa koiriin tarttuvista puutiaisen levittämistä taudeista Borrelioosi (Lymen tauti) on tunnetuin, mutta sen lisäksi puutiaiset levittävät myös mm. Puutiaisaivokuumetta (tick borne encephalitis, TBE, Kumlingen tauti) Anaplasmoosia (ent. Ehrlichioosi), Jänisruttoa (tularemia) ja Babesioosia (punatauti). 

Borrelioosi
Borrelioosin aiheuttaja on Borrelia burgdorferi -bakteeri. Puutiainen infektoituu toukkavaiheessa, jolloin se käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäiden, liskojen ja lintujen verta. Borreliabakteeri tarttuu ihmiseen tai eläimeen puutiaisen pureman välityksellä.

Koiralla Borrelioosi on usein oireiltaan lievempi kuin ihmisellä. Puremakohdan ympärille saattaa muodostua lievä punerrus, mutta ei kuitenkaan selkeää rengasihottumaa, kuten ihmisille. Puutiaisen pureman aiheuttama hetkellinen punerrus jää kuitenkin koiralla helposti huomaamatta karvapeitteen takia. Oireet saattavat alkaa pitkänkin ajan kuluttua tartunnasta ja helpottua tai kadota jopa kokonaan vaihtelevan pituisiksi ajoiksi.

Tavallisimpia borrelioosin oireita koirilla ovat niveltulehdukset ja niihin liittyvät ontumat (oireileva raaja saattaa vaihdella tai tulehdus voi oireilla useammassa raajassa samaan aikaan), ruokahaluttomuus, väsymys, kuumeilu, sydämen, munuaisten ja hermoston toimintahäiriöt, suurentuneet imusolmukkeet ja imusolmuketulehdukset. Borrelioosin taudinkulku on pitkä, eikä eläin tule immuuniksi taudin aiheuttajille, joten se voi myös saada uuden tartunnan.

Puutiaisaivokuume TBE
TBE-tapaukset koirilla ovat harvinaisia mutta mahdollisia. Taudinaiheuttaja on Flavivirus, jota esiintyy pikkujyrsijöissä. Virus saattaa siirtyä jyrsijästä puutiaisen syljen välityksellä seuraavaan uhriin, ihmiseen tai eläimeen, johon puutiainen kiinnittyy aterioimaan.

Koiralla TBE:n oireita ovat: väsymys, lihasheikkous, kuume, hermostoon ja lihaksistoon liittyvät oireet kuten tasapaino- ja koordinaatiohäiriöt, lihaskrampit, vapina, halvausoireet ja käyttäytymisen muutokset.

Anaplasmoosi (ent. Ehrlichioosi)
Ehrlichioosi on termi, jota voidaan käyttää kuvaamaan useaa eri bakteeritautia, joista yhtenä Anaplasmoosi. Anaplasmoosia on koirilla kahden eri taudinaiheuttajan aiheuttamaa muotoa; Anaplasma phagocytophilum-bakteerin aiheuttama sairaus infektoi valkosoluja ja Anaplasma platys-bakteerin aiheuttama sairaus infektoi koiran verihiutaleita. A.phagocytophilum on Anaplasmoosin yleisin muoto ja sen oireita koiralla voivat olla suurentuneet imusolmukkeet, kalpeat limakalvot, ontuminen, nivelkivut, uupumus, ruokahaluttomuus, anemia, kuume, oksentelu, ripuli, yskä ja kouristukset. A.platys-bakteerin aiheuttama infektio vaikuttaa verisoluihin ja veren hyytymiseen, joten sen oireita voivat olla nenäverenvuoto, mustelmien muodostuminen, ongelmat veren hyytymisessä sekä punaiset läikät ikenissä ja vatsan alueella.

Tiettävästi koira ei voi välittää Anaplasma-bakteeria suoraan ihmiselle. Suomessa lähinnä tuontikoirilta on löydetty myös Ehrlichia canis, E. chaffeensis ja E. ewingii – bakteeritartuntoja. Myös tuontihevosilta löydetty E.equi -bakteeri voi toimia koiralla taudinaiheuttajana. Näiden bakteerien aiheuttamat tartunnat oireilevat samalla tavalla kuin Anaplasmoosi.

Jänisrutto (tularemia)
Jänisruton eli tularemian aiheuttaja on erittäin herkästi tarttuva Francisella tularensis -bakteeri, jolla on useita mahdollisia tartuntareittejä. Tularemia on zoonoosi, eli ihmisten ja eläinten välillä tarttuva tauti. Yleisimmin tautia tavataan jäniseläimillä, mutta sitä on tavattu maailmanlaajuisesti yli 200 eläinlajilla, sekä linnuilla että nisäkkäillä. Tavallisin tularemian tartuntatapa on verta imevän hyönteisen tai puutiaisen välityksellä. Muita tartuntatapoja ovat haavainfektiot suoraan sairaasta eläimestä, silmän sidekalvon välityksellä, hengitysteitse saastuneesta ympäristöstä tai suun kautta saastuneen veden tai sairaan eläimen lihan välityksellä.

Tularemian oireita koiralla ovat uupumus, äkillinen kuume, nestehukka, ruokahaluttomuus, imusolmukkeiden suurentuminen, aristus vatsan alueella, maksan tai pernan suurentuminen, valkoiset laikut tai haavaumat kielessä, kellastuneet silmän valkuaiset.

Koiran tai kissan ruokinnassa on huomioitava että raaka jäniksenliha ja sisäelimet muodostavat tartuntariskin, joten ne tulee kypsentää taudin ehkäisemiseksi! Koira tai kissa voi saada tartunnan myös metsästämästään eläimestä tai linnusta. Verta imeviltä hyönteisiltä suojautuminen on myös olennaisen tärkeää tartunnan välttämiseksi. 

Katso kuinka valmistat turvallisen hyönteis- ja punkkikarkotteen itse!

Babesioosi

Babesioosi on Babesia canis -alkueläimen aiheuttama verivälitteinen tauti, joka voi välittyä koiraan puutiaisen puremasta tai verikontaktista sairaan eläimen kanssa. Babesioosin inkubaatioaika on noin kaksi viikkoa ja oireet saattavat olla niin lieviä että tauti jää diagnosoimatta kuukausiksi tai jopa vuosiksi. Loinen infektoi ja tuhoaa punasolut, joissa se replikoituu, aiheuttaen hemolyyttisen anemian isäntäeläimelleen.

Babesioosin oireita koiralla ovat yleinen jaksamattomuus ja energian puute, ruokahaluttomuus, kalpeat ikenet, kuume, punasolujen hajoamisesta johtuva virtsan ja ulosteen värjääntyminen, vatsaontelon suurentuminen, keltaisuus ihossa, ikenissä tai silmissä ja painon putoaminen. 

Kuinka suojautua tartunnoilta?

Paras tapa suojautua näiltä ikäviltä taudeilta on luonnollisesti suojata lemmikki mahdollisimman hyvin niitä levittäviltä hyönteisiltä ja puutiaisilta. Mutta sepä ei olekaan aivan yksinkertaista eikä tietenkään sataprosenttisesti edes mahdollista. Mitään hysteriaa ei asiasta kannata itselleen kehittääkään, täytyy muistaa ettei jokainen puutiainen tai hyttynen suinkaan ole taudin välittäjä, eikä tartuntaa välttämättä joka kerralla tapahdu edes taudin välittäjänkään välityksellä. Mutta tartuntariskien minimoiminen on toki järkevää. Kevään tullen lähes jokainen koiran omistaja tuskailee samojen ajatusten parissa: mikä olisi turvallinen mutta tutkitusti tehokas tapa suojata koira puutiaisten puremilta ja hyönteisten pistoilta? 

Lue Punkki! -oppaamme ja nauti kesästä turvallisesti ilman punkkeja. Klikkaa kuvaa ja poimi omasi talteen!

Punkki.jpg

(Olen aiemmin kirjoittanut postauksen lääkkeellisten ja myös joidenkin luonnollisten punkkikarkotteiden vaaroista ja haittavaikutuksista. Voit lukea artikkelin täältä.)

Lähteet:

Evira, Borrelioosi. Haettu 9.5.2017 osoitteesta
http://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/lemmikkielaimet/koirat/borrelioosi/
Evira, Jänisrutto eli tularemia. Haettu 15.5.2017 osoitteesta
http://www.evira.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/elaintaudit/luonnonvaraiset-elaimet/janisrutto-eli-tularemia/
Koira-Kissaklinikka, Punkin levittämät taudit koiralla. Haettu 9.5.2017 osoitteesta
http://www.koirakissaklinikka.fi/koira-artikkelit/punkin-levittamat-taudit-koiralla
LymeDisease.org, Ehrlichia and Anaplasma. Haettu 13.5.2017 osoitteesta
http://www.lymedisease.org/lyme-basics/co-infections/ehrlichia-and-anaplasma/
PetMd, Anaplasmosis in dogs. Haettu 13.5.2017 osoitteesta
http://www.petmd.com/dog/parasites/anaplasmosis-dogs
PetMd, Bacterial Infection (Tularemia) in Dogs. Haettu 15.5.2017 osoitteesta
http://www.petmd.com/dog/conditions/infectious-parasitic/c_dg_tularemia
PetMd, Parasite Infection (Babesiosis) in Dogs. Haettu 16.5.2017 osoitteesta http://www.petmd.com/dog/conditions/infectious-parasitic/c_dg_babesiosis









Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: punkit, punkkien levittämät taudit, luonnolliset punkkikarkotteet, punkkikarkote, punkkien ehkäisy, punkki koiralla, punkin irrotus, punkin purema, borrelioosi

Tiedätkö miksi lemmikkisi on punkkimagneetti?

Keskiviikko 15.6.2016 klo 10:51 - Heidi Edelman

Onko koirasi tai kissasi varsinainen punkkimagneetti? Oletko koskaan miettinyt miksi punkit tarttuvat hanakasti juuri sinun koiraasi mutta naapurin karvakuono saa olla niiltä rauhassa? Miksi samassa maastossa liikkuvista eläimistä toiset saavat punkkeja ja toiset eivät? Siihen on yksinkertainen selitys josta harvoin kuulee puhuttavan punkkihysterian yhteydessä.

cute_dog_sitting.jpg

Isäntäeläimestä verta imevä puutiainen on loinen. Yleisesti ottaen loisia houkuttelevat immuniteetiltaan heikot yksilöt tai hyvin nuoret yksilöt, joiden immuunijärjestelmä ei ole vielä täysin kehittynyt eikä näin ollen siis toimi täydellä teholla. Ehdottomasti tehokkainta punkkien ja muidenkin loisten ehkäisyä on siis tukea lemmikkisi yleisterveyttä ja immuniteettia!

Markkinoilla on laaja valikoima häätövalmisteita, joilla valitettavasti on myös laaja kirjo haittavaikutuksia. Häätövalmisteissa yleisesti käytettäviä vaikuttavia aineita ovat mm. permetriini, imidaklopridi, deltametriini ja fipronil, jotka ovat erittäin myrkyllisiä karsinogeeneja, hermomyrkkyjä, teratogeenejä (sikiölle epämuodostumia aiheuttava aine) sekä dermatogeenejä. Yleisesti tunnettuja haittavaikutuksia ovat mm. vauriot aivoissa, keuhkoissa, maksassa ja munuaisissa, keuhkoödeema, luuydin sairaudet, syöpä, ihon kutina, koordinaatio ongelmat, vapina, hengitysvaikeudet, epileptiset kohtaukset ja sikiövauriot. Antaisitko näiden aineiden joutua kosketuksiin oman tai lapsesi ihon kanssa? Et varmasti, miksi siis altistaisit lemmikkisi niille. Vaikka vaikuttavien aineiden pitoisuudet häätövalmisteissa ovat laskennallisesti "turvallisia" nisäkkäille, eikä kaikille yksilöille tule välittömiä, ulkoisesti havaittavia haittavaikutuksia, kutsuisitko silti näitä aineita turvalliseksi? Joka kerta kun lemmikkisi elimistö joutuu tekemisiin vieraan aineen tai kemikaalin kanssa, sen elimistö reagoi siihen jollain tavalla. Useimmiten reaktio ei tietenkään näy ulospäin, vaikka näkyviä välittömiäkin haittavaikutuksia ja jopa kuolemantapauksia on raportoitu paljon. Mutta vaikkei reaktio ole ulkoisesti havaittava, se ei silti tarkoita ettei sitä tapahdu, tai että nämä aineet olisivat turvallisia käyttää. Ne imeytyvät joka tapauksessa jossain määrin ihon läpi lemmikkisi verenkiertoon ja keskushermostoon, jossa ne aivan varmasti eivät ole kovinkaan toivottuja vieraita. Ajatellaanpa maalaisjärjellä kuinka vaarallisista aineista on kyse jos tuotteen etiketti kehottaa käyttämään annostellessa suojahansikkaita, välttämään kosketusta oman ja lapsesi ihon, huonekalujen ja vuodevaatteiden kanssa ja jos annostelutiheydeksi riittää kerran kuukaudessa tai jopa kerran kesässä?

Myöskään kaikki luonnolliset häätövalmisteet eivät ole turvallisia käyttää, ihan samalla tavalla niillä voi olla haittavaikutuksia. Luonnollisissa häätövalmisteissa vaikuttavia aineita ovat mm. D-limoneeni, geranioli, terpeenit ja linaloli, joiden mahdollisia haittavaikutuksia ovat allergiset reaktiot, ihon kutina ja tulehdukset, hermostolliset vauriot, pahoinvointi, maksa- ja munuaisvauriot. Luonnolliset häätövalmisteet sisältävät hyvin usein myös runsain määrin eteerisiä öljyjä, kuten geranium, tea tree, sitronella, laventeli ja eukalyptus, joista osa on eläimille jopa myrkyllisiä. Vaikka osa eteerisistä öljyistä (esim. laventeli) on turvallisia kohtuudella ja ulkoisesti käytettynä myös lemmikin hoidossa, on niiden käytössä silti noudatettava tiettyä varovaisuutta. Usein myös luonnollisissa punkkipannoissa on juuri eteerisistä öljyistä johtuen valtavan voimakas tuoksu, mikä sinällään jo aiheuttaa eläimelle tukalaa oloa.

Miten sitten punkkeja voisi turvallisesti torjua? Vahvista eläimen luonnollista vastustuskykyä oikeanlaisen ravinnon, probioottien, terveellisten rasvahappojen, vitamiinien ja hivenaineiden avulla. Pyydä ravitsemuksen suunnitteluun apua ammattilaiselta, jotta voit olla varma siitä että lemmikkisi saa ruoastaan tarvittavat ravintoaineet oikeassa suhteessa. Tarvittaessa vastustuskyvyn tehostamisessa voidaan harkitusti käyttää apuna myös antioksidantteja ja muita tukiravinteita. Tärkeää on myös huolehtia säännöllisesti sekä eläimen että elinympäristön puhtaudesta. Voit tehdä turvallisen punkki- ja hyönteiskarkotteen oheisen videon ohjeiden mukaan:

https://www.youtube.com/watch?v=zoQ3syPeusE

Lue myös Punkki! -oppaamme ja nauti kesästä turvallisesti ilman punkkeja. Klikkaa kuvaa ja poimi omasi talteen!

Punkki.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: punkit, loiset, vastustuskyky, häätövalmisteet