Like-a-Dog

Edessä kodinvaihto tai pitkä hoitojakso?

Tiistai 30.8.2016 klo 20:08 - Heidi Edelman

Kodinvaihto tai pitkä hoitojakso, jonka aikana eläin joutuu olemaan erossa tutusta ympäristöstä ja laumasta, on aina eläimelle stressaava ja sopeutumista vaativa tilanne. Niin se on usein myös muille lauman jäsenille, ihmisellekin. Stressiin herkästi reagoivat eläimet saattavat jopa fyysisesti sairastua joutuessaan eroon tutusta laumasta ja ympäristöstä. Kuten niin moneen muuhunkin ongelmaan, luonto tarjoaa tähänkin toimivan avun. Sekä lemmikille että omistajalle. :)

walnut_bach_FIN_pethealth.jpg

Bach Honeysuckle
Honeysucklea
tarvitseva eläin on joutunut eroon tutuista ihmisistä, eläimistä tai ympäristöstä ja potee koti-ikävää. Se saattaa jopa fyysisesti sairastua ollessaan erossa omistajastaan tai lajitoveristaan. Honeysucklea voidaan käyttää joko yksinään tai yhdessä Walnutin kanssa.

Walnut
Walnut sopii eläimille, jotka kokevat suuria muutoksia kuten perheen muutto, eläimen uudelleen sijoitus, synnytys, lauman muutokset tai aistin äkillinen menetys. Tämä uute auttaa eläintä myös sopeutumaan hoitopaikkaansa esimerkiksi loman aikana.

Bach-kukkauutteita voidaan käyttää kahdella eri tavalla:

  • Yksi tapa on lisätä neljä tippaa valittua uutetta tai seuraavassa kohdassa kuvatulla tavalla valmistettua valmista uuteyhdistelmää esimerkiksi eläimen juoma-astiaan. Tätä tapaa voidaan turvallisesti käyttää myös silloin kun saman juoma-astian jakaa useampi eläin, uutteista ei koskaan ole mitään haittaa muillekaan yksilöille vaikka uute ei niille suoranaisesti olisikaan tarkoitettu. Vesi vaihdetaan päivittäin ja raikkaaseen veteen lisätään aina uusi annos uutetta.

  • Toinen tapa on tehdä valmis uutesekoitus, ns. käyttöliuos 20-30 millilitran pipettipulloon. Uutesekoitus tehdään laittamalla molemmista uutteista kaksi tippaa käyttämääsi pipettipulloon jonka olet täyttänyt lähdevedellä. Liuos säilyy paremmin jos lisäät joukkoon vielä pipetillisen brandyä tai orgaanista omenasiiderietikkaa (jälkimmäinen on suositeltavampi vaihtoehto eläimillä). Sekoita hyvin ravistelemalla ja annostele tästä pullosta neljä kertaa päivässä noin neljä tippaa kerrallaan suoraan eläimen suuhun kunnes vaiva helpottaa.

    Koiralle, kissalle tai hevoselle annosteltaessa riittää että liuosta saadaan suun limakalvolle, esimerkiksi huulen limakalvolle, sitä ei ole siis välttämätöntä tiputtaa suoraan kielelle. Hevosella liuosta voidaan sipaista myös sieraimen limakalvolle. Yksi vaihtoehto on lisätä uutetta myös ruokintakertojen yhteydessä ruokaan, mutta erityisesti kissojen kohdalla tämä saattaa olla hankalaa jos eläin kieltäytyy näissä tapauksissa syömästä ruokaansa. Jos et muuten saa annettua uutetta eläimelle, voit tiputtaa sitä myös suoraan iholle.

Jos olet kiinnostunut oppimaan lisää Bach-kukkauutteista ja niiden mahdollisuuksista eläinten hoidossa, tule mukaan 5.9.2016 alkavalle etäkurssillemme. Tarkemmat tiedot kurssista sekä ilmoittautuminen: http://www.pethealth.fi/8

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kodinvaihto, eläimen stressi, laumanmuutos, uudelleen sijoitus, muutto, koti-ikävä

Bach-kukkauutteista apua kilpailu- tai näyttelyjännitykseen

Keskiviikko 3.8.2016 klo 9:39 - Heidi Edelman

Oletko jo tutustunut Bach-kukkauutteisiin? Ne ovat tehokkaita mutta turvallisia ja hellävaraisia käyttää myös eläimen itsehoidossa. Nappaa tästä artikkelista vinkit eläimen kilpailu- tai näyttelyjännityksen karistamiseen!

agility2.jpg

Kilpailu- tai näyttelyjännityksestä puhuttaessa usein tarkoitetaan koiran ohjaajan tunnetiloja ja niiden hallintaa. Mutta myös eläin voi jännittää esiintymistä tai kilpailusuoritusta jopa siinä määrin että sen suoritus kärsii merkittävästi. Eläimen jännitys saattaa esiintyä esim. suoritusta edeltävänä tai suorituksen jälkeisenä ripulina, alisuorittamisena, jähmettymisenä, ongelmina kontaktissa jne.

Jos eläimellä esiintyy jännityksestä johtuvaa ripulia, kauranversouute on lempeä keino tukea eläimen autonomista hermostoa. Se lievittää erilaisia stressiperäisiä maha- ja suolistohäiriöiden oireita sekä pahoinvointia. Voit annostella uutetta 3 kertaa päivässä ruoan yhteydessä tai veteen sekoitettuna suoraan suuhun. Käytä mieluiten alkoholitonta uutetta, esim. Soria Natural Avena Sativa-uute. Kerta-annostus eläimellä: 1 tippa/painokilo, max. kuitenkin 25 tippaa. Aloita annostelu jo suoritusta edeltävänä päivänä.

Bach-kukkauutteista löytyy tehokaksikko kilpailu- ja näyttelyjännityksen päihittämiseen:

2_BACH_FB.jpg

Elm saattaa auttaa eläimiä, jotka kärsivät esiintymiskammosta esimerkiksi näyttelyissä tai testeissä. Nämä eläimet voivat muuten olla hyvin itsevarmoja mutta joutuvat paniikin valtaan juuri kun ovat saapumassa esiintymisalueelle. Uutteesta voi olla hyötyä myös tilanteessa jossa emo hylkää ylisuuren pentueensa koska ei pysty vastaamaan sen tarpeisiin. Ajoittain myös normaalisti rauhalliset ja itsevarmat opaskoirat saattavat tarvita Elm-uutetta tilanteissa joissa ne tuntuvat menettävän itseluottamuksensa ja niille asetettu vastuu alkaa tuntumaan taakalta.

Rescue Remedy on erittäin hyödyllinen ennaltaehkäisevänä, tukevana valmisteena ennen jännittävää tai stressaavaa tilannetta. Rescue Remedyä kannattaa muutenkin kuljettaa mukana etenkin kilpailutilanteissa, sillä se on hyödyllinen erilaisissa tapaturmissa, onnettomuuksissa ja voimakkaissa kiputiloissa shokkia ehkäisevän ja hoitavan vaikutuksensa ansiosta. Rauhoittaa nopeasti myös kipuaan dramaattisesti kiljuvan, säikähtäneen eläimen.

Jos haluat oppia lisää Bach-kukkauutteista ja niiden mahdollisuuksista eläinten hoidossa, tule mukaan 5.9.2016 alkavalle etäkurssillemme. Tarkemmat tiedot kurssista sekä ilmoittautuminen: http://www.pethealth.fi/8

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kilpailujännitys, näyttelyjännitys, jännitysripuli, stressiperäinen ripuli, bach-kukkauutteet, rescue remedy, elm, esiintymiskammo, opaskoirat, kauranversouute

Miten stressi vaikuttaa koiraan ja sen suorituksiin?

Torstai 28.4.2016 klo 15:44 - Heidi Edelman

Koiran, niinkuin ihmisenkin, stressi on aina yksilöllinen kokemus, reaktio ympäristön vaikutukseen. Niinpä myös stressinsietokyvyssä on suuriakin yksilöllisiä eroja. Toiset yksilöt kestävät niihin kohdistuvaa painetta huomattavan määrän, kun taas toisilla yksilöillä jo pienikin poikkeama rutiineista saa helposti pois raiteiltaan.

terrier.jpg

Mitkä asiat sitten aiheuttavat koiralle stressiä?

  • nälkä, jano, aliravitsemus, sopimaton ravinto (huom! vaikka koira ruokitaan päivittäin, se voi silti olla aliravittu ja nälkäinen jos ravinto on epäsopivaa!)
  • fyysisen ympäristön olosuhteet (kylmyys, kuumuus, kosteus, melu, turvattomuus, kontaktien puuttuminen lajitovereihin, lajikohtaisten tarpeiden laiminlyönti, ahtaus)
  • muutokset ympäristössä (aikataulut, ihmiset, eläimet, äänet)
  • kipu, loukkaantuminen, sairaus
  • lajityypillisen käyttäytymisen rajoittaminen (koira tarvitsee riittävän määrän liikuntaa, virikkeitä, lepoa ja lajitovereidensa seuraa)
  • pelko, ahdistus, suru, turhautuneisuus, epävarmuus
  • rankaiseva koulutus
  • koiraan kohdistuvat epärealistiset odotukset (vaaditaan esim. 100% suoritusta joka tilanteessa)
  • liiallinen virikkeistäminen

Yleisesti stressiä aiheuttavien tekijöiden lisäksi kilpaileva tai työskentelevä koira saattaa joutua alttiiksi monille eri stressitekijöille. Tällaisia ovat mm.

  • usein muuttuva fyysinen ja sosiaalinen ympäristö
  • matkustaminen
  • ohjaajan vaihtuminen
  • ympäristön häiriötekijät
  • suorituksen aiheuttama fysiologinen stressi
  • ohjaajasta heijastuva stressi (jännitys, toistuvat liikkeet, äänensävyn muutos, hengitysrytmin muutos, adrenaliinin erittyminen)

Miten stressi vaikuttaa koiraan fysiologisella tasolla?

Stressillä on elimistössä sekä biokemiallinen että neurologinen vaikutus, se vaikuttaa immuunijärjestelmään, kardiovaskulaariseen järjestelmään sekä hengitys- ja ruoansulatusjärjestelmiin. Keho reagoi stressiin mm. vapauttamalla glukokortikoideja, ns. stressihormoneja, jotka ovat lisämunuaiskuoren erittämiä steroidihormoneja. Steroidihormoneilla sinällään on elimistössä oma tehtävänsä ja ne vaikuttavatkin käytännössä jokaiseen soluun. Mutta liiallisessa määrin erittyessään nämä stressihormonit madaltavat mm. elimistön vastustuskykyä sekä ulkopuolelta tulevia taudinaiheuttajia vastaan että ns. "piileviä", elimistössä majailevia viruksia, bakteereita ja sieniä vastaan. 

Stressin aiheuttamia neurologisia, sympaattiseen hermostoon liittyviä muutoksia elimistössä ovat mm. muutokset aivotoiminnassa, verenkierrossa ja lihasvoimassa.

Stressin fyysiset oireet koiralla:

Koirat ilmaisevat itseään kehonkielellä, ääntelyillä ja käytöksellä. Ymmärtämällä näitä signaaleja ja arvioimalla koiraa kokonaisvaltaisella tasolla, voidaan saavuttaa mahdollisimman hyvä ymmärrys sen henkisestä tilasta. Fyysisiä stressiin viittaavia oireita koiralla voivat olla mm.:

  • laajentuneet pupillit
  • lisääntynyt haukottelu, huulien/kirsun nuoleminen, syljen eritys
  • lisääntynyt läähätys
  • hampaiden näyttely tai hampaiden narskuttelu
  • muutokset korvien asennoissa (taakse jännittyneet tai jäykästi koholla)
  • kauttaaltaan jännittynyt keho
  • lisääntynyt venyttely
  • vapina, tärinä
  • tassujen hikoilu
  • muutokset kehon asennossa tai liikkumisessa
  • lisääntynyt haukkuminen, murina, ulvominen tai vinkuminen
  • rauhattomuus, kyvyttömyys rentoutua, häiriöt nukkumisessa
  • ärtyneisyys, hermostuneisuus, aggressiivisuus
  • liiallinen itsensä peseminen tai pureskelu
  • ruokahalun heikentyminen
  • keskittymisvaikeudet
  • yliaktiivisuus
  • lisääntynyt virtsaaminen tai ulostaminen
  • pahoinvointi, ripuli
  • pakkomielteinen tai tuhoava käyttäytyminen

Edellä mainituista oireista monet voivat viitata myös esimerkiksi sairauteen, tuki- ja liikuntaelinten ongelmiin tai ravintoainepuutoksiin joten tässäkin tapauksessa on syytä tarkastella eläintä kokonaisuutena ja selvittää oireiden perimmäiset syyt.

dogs_playing.jpg

Aktiivikoiralla liiallinen stressi heikentää merkittävästi suorituksia. Koira on väsynyt, sillä on huono keskittymiskyky, eikä se palaudu suorituksista normaalisti. Huono palautuminen ja keskittymiskyvyn heikkeneminen altistavat luonnollisesti myös loukkaantumisille, joista toipuminen on stressihormonien vaikutuksesta normaalia hitaampaa.

Koiran stressin lievityksessä ensimmäinen askel on tunnistaa stressi ja sen aiheuttaja(t). Tähän usein auttaa ulkopuolisen ammattilaisen puoleen kääntyminen, sillä usein meidän ihmisten on vaikea tarkastella omaa käytöstämme riittävän objektiivisesti ymmärtääksemme miten itse omalla toiminnallamme vaikutamme tilanteeseen. Lisäksi oma lemmikki on aina sekä emotionaalisesti että fyysisesti niin lähellä että siinä tapahtuvia muutoksia on joskus hankala havaita. Kun stressin aiheuttaja on selvillä, voidaan lähteä kartoittamaan hoitokeinoja joihin saattavat lukeutua koulutukselliset muutokset, ympäristötekijöihin liittyvät muutokset, ravitsemukselliset muutokset ja tarvittaessa täydentävät hoitomuodot kuten homeopatia, TTouch, Bach-kukkauutteet ja fytoterapia.

Stressi saa meidät ihmiset tuntemaan olomme epämukavaksi ja vaikuttaa elämäniloamme heikentävästi. Sillä on sama vaikutus myös koiriin. Meidän velvollisuutemme on huolehtia siitä että lemmikkimme saavat elää mahdollisimman stressitöntä elämää!

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koiran stressi, stressin oireet, liiallinen virikkeistäminen, yliaktiivisuus, keskittymisvaikeudet, tuhoava käytös, ripuli, fytoterapia, homeopatia, TTouch, Bach-kukkauutteet

Koiran ravintoainetarpeet eri lajeissa

Tiistai 12.4.2016 klo 13:49 - Heidi Edelman

Viime viikon blogiartikkelissani mainitsin teollisesti valmistetuista aktiiviselle koiralle markkinoiduista ruoista ja siitä kuinka herkästi aktiivisesti harrastavan koiran ruokinnassa saatetaan mennä harhaan. Koiran ruokinnan tulee aina perustua todelliseen kulutukseen ja ruoka on myös koostettava tarpeisiin nähden sopivista raaka-aineista.

border-collie-662786_960_720.jpg

Eri lajeissa koira hyödyntää erilaisia energianlähteitä:

Nopeissa, lyhytkestoisissa spurttilajeissa, kuten agility ja vinttikoirien juoksulajit, ensisijainen energianlähde ovat hiilihydraatit. Tällaisia lajeja harrastavan koiran ruokinnassa tärkeintä on huolehtia siitä että ravinto sisältää riittävässä määrin hitaasti vapautuvia hiilihydraatteja sekä myös kohtuullisesti rasvaa, joka on hiilihydraattien jälkeen seuraavaksi hyödynnettävä energianlähde. Kohtuullisella rasvan määrällä tässä tarkoitetaan noin 10-15% rasvapitoisuutta. Korkea proteiinipitoisuus ei tämän kaltaisissa lajeissa ole niinkään tärkeää.

Keskipitkien suoritusten lajeissa, kuten metsästys ja jotkin pk-lajit, käytetään myös ensisijaisena energianlähteenä hiilihydraatteja, jonka jälkeen seuraavaksi nopein hyödynnettävä energianlähde on rasvat. Koiran elimistö pystyy muuntamaan ja hyödyntämään rasvan nopeasti energiaksi mutta näissäkään lajeissa rasvan määrää ei kannata liioitella, vaan sen määrä ravinnossa tulisi olla edelleen kohtuullinen, tarkoittaen noin 15-20% rasvapitoisuutta.

Vasta pitkäkestoisissa ja paljon voimaa vaativissa lajeissa, kuten rekikoirakilpailut ja kentällä työskentely raskaissa pelastustehtävissä, kasvaa sekä rasvan että proteiinin tarve. Näissä lajeissa riittävä laadukkaan proteiinin saanti, joka turvaa tarvittavien aminohappojen saannin, on ehdottoman tärkeää lihasvaurioiden ehkäisemiseksi. Kun hiilihydraateista ja rasvasta saatavat energiavarastot on käytetty loppuun, ryhtyy elimistö käyttämään aminohappoja energianlähteenään. Mikäli koira ei saa riittävästi laadukasta proteiinia ravinnostaan, ja sitä kautta tarvittavia aminohappoja, ryhtyy elimistö hajottamaan aminohappoja sen omasta lihaskudoksesta. Näissä lajeissa ravinnon rasvapitoisuus tulisi olla jo 20-40%.

german-shepherd-training.jpg

Teollisesti valmistetuissa aktiiviselle koiralle markkinoiduissa kuivaruoissa rasvapitoisuus on keskimäärin 16-25% ja proteiinipitoisuus 28-35%. Jos teollisesti valmistettu ruoka ylipäätään sopisi koiran ravinnoksi, kyseiset kuivaruoat täyttäisivät lähinnä pitkäkestoisia, paljon voimaa vaativia lajeja harrastavan koiran energiantarpeet. Nopeita, lyhytkestoisia ja suurimmalta osalta myös keskipitkiä suorituksia sisältäviä lajeja ajatellen niissä on vääränlainen ravintoainekoostumus, jolla saattaa käytännössä olla jopa suoritusta heikentävä vaikutus. Lisäksi energiasisältö on näihin lajeihin nähden ylimitoitettu.

En lähde tässä yhteydessä kovin laajasti ruotimaan teollisesti valmistettujen ruokien ongelmia, sillä niitä on paljon, mutta lyhyesti voidaan todeta että mm. proteiinien ja rasvojen kohdalla määrä ei koskaan korvaa laatua ja vaikka raaka-aineet olisivatkin laadukkaita (mitä ne ikävä kyllä yleensä eivät ole), ruokien valmistusmenetelmät ja prosessointi muuttavat esimerkiksi rasvojen koostumusta. Huonolaatuisilla rasvoilla on elimistössä ennemminkin haitallisia kuin hyödyllisiä vaikutuksia. Sama toki pätee muihinkin ravintoaineisiin.

Liian rasvaisen ja liian energiapitoisen ruoan syöttäminen koiralle aiheuttaa terveydellisiä ja myös käytökseen liittyviä ongelmia. Rasvahappotasapainon vääristyminen, ravintoaineiden imeytymisen häiriintyminen, iho- ja turkkiongelmat, yliaktiivisuus ja keskittymishäiriöt vain muutamia mainitakseni. Ei ole mitenkään harvinaista että väärän ravitsemuksen aiheuttamaa yliaktiivisuutta koiralla tulkitaan väärin koiran luontaiseksi aktiivisuudeksi, jota pyritään purkamaan antamalla koiralle aina vain lisää ja useammin virikkeitä. Liian pitkään jatkunut tai liian usein toistuva virikkeille altistaminen on koiralle stressitekijä ja on enemmänkin yliaktivointia kuin energian purkua eikä johda toivottuun tulokseen vaan pahentaa ongelmaa. Yliaktivoidun ja stressaantuneen koiran energiametabolia käy ylikierroksilla, sen keskittymiskyky heikkenee, koira väsyy nopeasti ja sen palautuminen hidastuu. Pysyäkseen terveenä ja säilyttääkseen fyysisen ja psyykkisen suorituskykynsä koiran ravinnon, levon ja treenin on oltava tasapainossa.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: agility, pk-lajit, metsästys, spurttilajit, koiran ruokinta, energianlähteet, hiilihydraatti, proteiini, rasva, aminohapot, yliaktiivisuus, stressi, rasvahappotasapaino, yliaktivointi, keskittymishäiriöt